Netti on nuorille tärkeä kaverisuhteita vahvistava paikka, mutta moni kohtaa siellä myös kiusaamista ja häirintää, ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia sekä koukuttavuutta. Nuorista 35 prosenttia haluaisi vähentää netin käyttöä, mutta kokee, ettei pysty. Aikuisilta ja palveluntarjoajilta he odottavat aktiivista roolia, rajaamista ja välittämistä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto selvitti yhteistyössä Elisa Oyj:n kanssa nuorten mediakäyttöä marraskuussa 2023 verkkokyselyllä, johon vastasi yli 3600 nuorta.
Moni kyselyyn vastanneista nuorista haluaisi vähentää netin käyttöä, mutta kokee, ettei ole pystynyt. Sama trendi näkyi myös syksyllä julkaistussa Kouluterveyskyselyssä.
Joka neljäs mediankäyttökyselyn vastaaja kertoo, että kotona on joskus riitaa nuoren puhelimen tai netin käytöstä. Jopa 59 prosenttia nuorista ilmoittaa, ettei heillä ole kotona sääntöjä puhelimen käytölle nukkumaan mennessä tai yöllä. Yli viidesosa nuorista (22 %) toisaalta ilmoittaa kokevansa, ettei vanhempia kiinnosta se, kuinka paljon he käyttävät nettiä.
-Nuoret tarvitsevat netin käyttöön vanhemmilta kiinnostusta, tukea, rajaamista ja aktiivista keskustelua. Aikuisen velvollisuutena on huolehtia nuoren tasapainoisesta arjesta ja ikätasoisesta sekä turvallisesta mediankäytöstä, MLL:n kouluyhteistyöstä ja digitaalisesta nuorisotyöstä vastaava päällikkö Paula Aalto toteaa.
Nuorten vastauksissa korostuvat myös somen käyttöön liittyvät yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet, jotka ovat kasvaneet jopa 10 prosenttiyksikköä. Joka neljäs nuori kertoo kokevansa itsensä yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi esimerkiksi nähdessään somekuvia tilanteista, joissa he eivät olleet mukana. Vastanneista 31 prosenttia puolestaan kertoo puolestaan kokeneensa painetta siihen, että somekuvissa tulisi näyttää hyvältä.
Netin ja somen käyttöön tarvitaan tukea
Positiivista on, että somessa ja digipeleissä käytetty aika on kyselyn mukaan laskenut koronavuonna 2021 toteutetun kyselystä, jolloin nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuudet olivat poikkeuksellisen rajatut. Nuoret myös selvästi suhtautuvat melko kriittisesti netin käyttöönsä ja haluaisivat vaikuttaa siihen. Kuitenkin vain 45 prosenttia nuorista kuvailee hallitsevansa puhelimen ja netin käytön hyvin. Vuonna 2018 vastaava osuus oli vielä merkittävästi suurempi, 73 prosenttia nuorista.
– Nuoret tarvitsevat taitoja ja työkaluja, joilla hallita omaa älylaitteen käyttöään. Vastuu heidän digihyvinvoinnistaan on yhteinen. Muutos ei tapahdu pakottamalla tai sormea heristämällä, vaan ymmärtämällä ja hyvien esimerkkien avulla. Siksi nuorten oman äänen kuunteleminen on tärkeää, ja tulemme hyödyntämään tämän kyselyn tuloksia toimintamme kehitystyössä, sanoo Elisan viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Eliisa Tapio.
Aikuisille ei kerrota kiusaamisesta
Nuoret kokevat, että some ja digitaaliset pelit vaikuttavat pääasiassa positiivisesti kaverisuhteisiin. Kuitenkin 25 prosenttia nuorista kertoo todistaneensa omaan koulutoveriinsa kohdistuvaa loukkaavaa käytöstä, kiusaamista tai häirintää netissä. Lähes 8 prosenttia on kokenut itse nettikiusaamista. Kiusaamisen ja häirinnän paikkoina mainitaan sovelluksista erityisesti TikTok.
Aikuisille ei kerrota kiusaamisesta, koska ajatellaan, ettei siitä ole hyötyä. Aikuisen apua kiusaamistilanteessa on hakenut vain 17 prosenttia vastaajista. Vain harva kertoo, että aikuisen tuki on lopettanut kiusaamisen.
– Huomionarvoista on, että nuoret pitävät aikuisen apua tärkeänä, vaikka eivät usko aikuisten ymmärtävän heidän elämäänsä ja sosiaalisen median yhteisöjä. Toive aikuisen paremmasta ymmärryksestä käy ilmi vastauksista ja tähän meidän aikuisten tulisi pystyä vastaamaan, Paula Aalto korostaa.
Kyselyssä nousee esiin nuorten vahva huoli siitä, että joutuu itse kiusatuksi, mikäli puuttuu muiden kiusaamiseen. Nuoret peräänkuuluttavat palveluntarjoajien vastuuta ja toivovat tehokkaampia teknisiä apukeinoja. He ovat myös huolissaan itseään nuorempien lasten mediankäytöstä, kuten mahdollisuudesta törmätä haitallisiin sisältöihin tai ostaa päihteitä.
Fakta:
MLL:n Nuorten mediankäytön kyselyn vastaukset kerättiin verkkokyselyllä marraskuun 2023 aikana. Analyysi ja raportti on toteutettu yhteistyössä Asiantuntijaosuuskunta Dadamedian kanssa. Kyselyyn vastasi yhteensä 3627 nuorta, jotka olivat iältään 9–22-vuotiaita. Vastaajista valtaosa (83 %) oli kuitenkin 13–17-vuotiaita.
Kyselyn tavoitteena oli kuulla nuorten ajatuksia nettikiusaamiseen puuttumisesta ja tuottaa tietoa heidän kokemastaan tai kohtaamastaan kiusaamisesta somessa ja digitaalisissa peleissä. MLL:n on toteuttanut samankaltaiset kyselyt nuorten mediankäytöstä ja nettikiusaamisesta vuosina 2018 ja 2021.
Lisätietoja:
Paula Aalto, kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö, MLL
paula.aalto@mll.fi
Puh. 050 3096 229
Elisan viestintä
mediadesk@elisa.fi
Puh. 050 305 1605
Katso lisätietoa nuorten mediakäytön kyselystä ja lataa koko raportti
Tietoa lasten ja nuorten mediakasvatuksesta
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
STT
