EU:n sisäasioiden johtava virkamies on varoittanut, että jos EU-maat eivät pane täytäntöön uutta maahanmuutto- ja turvapaikkasopimusta, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi niukasti keskiviikkona, ne voivat joutua oikeustoimiin.
”Kaikkien jäsenvaltioiden on pantava se täytäntöön ja sovellettava sitä”, kertoi laajamittaisen uudistuksen taustalla ollut komissaari Ylva Johansson Euronewsille torstaina.
”Jos näin ei tapahdu, komissio ryhtyy tietenkin toimiin ja käyttää tarvittaessa rikkomismenettelyjä”, hän lisäsi. ”Mutta minun on sanottava, että olen melko vakuuttunut siitä, että jäsenvaltiot panevat sopimuksen täytäntöön nyt melko nopeasti.”
Uusi sopimus koostuu viidestä toisiinsa liittyvästä säädöksestä, joiden tarkoituksena on laatia yhteiset, ennakoitavat säännöt turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja uudelleensijoittamisen hallinnoimiseksi. Tämä kääntää ajatuksen mukaan sivun vuosikymmenen kestäneestä kaoottisesta yksin toimimisesta.
Viime vuonna EU vastaanotti 1,14 miljoonaa kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, mikä on seitsemän vuoden ennätys, ja 380 000 sääntöjenvastaista rajanylitystä, joista puolet tapahtui Välimeren keskisen reitin kautta.
Lähes neljä vuotta kestäneiden, vaivalloisen hitaiden neuvottelujen jälkeen Euroopan parlamentin jäsenet kannattivat uutta sopimusta niukasti keskiviikkona pidetyssä äänestyksessä ja raivasivat näin tietä jäsenvaltioiden lopulliselle hyväksymiselle, jonka odotetaan tapahtuvan tämän kuun lopulla.
Pian keskiviikon äänestyksen jälkeen Puolan pääministeri Donald Tusk vastusti kuitenkin voimakkaasti uudistusta, jota hän kutsui ”mahdottomaksi hyväksyä” ja hyökkäsi ehdotettua ”pakollisen solidaarisuuden” järjestelmää vastaan, joka on yksi uuden sopimuksen tärkeimmistä uutuuksista.
Tämän järjestelmän mukaan jäsenvaltioilla on kolme vaihtoehtoa hallita muuttovirtoja: ne voivat siirtää tietyn määrän turvapaikanhakijoita, maksaa 20 000 euroa jokaisesta hakijasta, jonka siirtämisestä ne kieltäytyvät, tai rahoittaa operatiivista tukea, kuten henkilöstöä ja laitteita. Brysselin tavoitteena on 30 000 uudelleensijoitusta vuodessa, mutta se vakuuttaa, että järjestelmä ei pakota mitään maata ottamaan vastaan pakolaisia, kunhan ne osallistuvat johonkin kahdesta muusta vaihtoehdosta.
”Suojelemme Puolaa uudelleensijoitusmekanismilta”, Tusk sanoi lehdistötilaisuudessa Varsovassa.
Tusk, joka kuuluu keskustaoikeistolaiseen Kansalaisfoorumiin, valittiin pääministeriksi viime joulukuussa. Hän lupasi johtaa Eurooppa-myönteistä hallitusta ja lopettaa Laki ja oikeus -puolueen (PiS) kahdeksan vuotta kestäneen euroskeptisen hallituksen.
Häntä pidetään komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin läheisenä liittolaisena, mutta hänen jyrkkä kieltäytymisensä sopimuksesta on jossain määrin heikentänyt uudistusprosessia, jota von der Leyen itse piti ”historiallisena” ja ”valtavana saavutuksena Euroopalle”.
Myös Unkari, joka on toinen uuden sopimuksen tunnettu kriitikko, ilmaisi paheksuntansa.
”On sääli, että yhdeksän vuotta siirtolaiskriisin huipun jälkeen parlamentti päätyi ratkaisuun, joka periaatteessa loukkaa vakavasti kansallisvaltioiden suvereniteettia”, sanoi hallituksen kansainvälisen tason tiedottaja Zoltán Kovács torstaina toimittajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Brysselissä.
”Sopimus ei tarjoa toimivaa ratkaisua yhdellekään jäsenvaltiolle”, hän lisäsi.
Kovács vakuutti, että hänen maansa ”puhuu äänekkäästi uutta sopimusta vastaan”, sillä siinä ei oteta huomioon Unkarin kokemuksia ja se on ”tuomittu epäonnistumaan”.
Kun tiedusteltaessa kuitenkin kysyttiin, aikooko Budapest avoimesti jättää säännöt huomiotta ja ottaa riskin, että se joutuu rikkomismenettelyn kohteeksi, tiedottaja oli varovaisempi ja sanoi, että hänen hallituksensa on vielä tutkittava uudistukseen sisältyvä ”tarkka sanamuoto”.
Parlamentin äänestystä edeltävänä aikana uudistus oli herättänyt vastustusta sekä oikeiston että vasemmiston taholta. Joidenkin edistysmielisten mielestä uusi sopimus antoi periksi äärioikeiston painostukselle ja vaaransi turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet.
Äärioikeistolaiset, kuten Ranskan Kansallinen liittouma (Rassemblement National), äänestivät myös osia sopimuksesta vastaan, koska ne katsoivat, etteivät sen määräykset riitä suojelemaan rajoja.
Sopimus hyväksytään juuri sopivasti ennen 6.-9. kesäkuuta pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja, joissa maahanmuutto on äänestäjien mielissä keskeisellä sijalla.
Euronewsin ja Ipsos-yhtiön äskettäisen yksinoikeudella toteutetun mielipidetutkimuksen mukaan vain 16 prosenttia EU:n kansalaisista kannattaa EU:n maahanmuuttopolitiikkaa, kun taas yli puolet (51 prosenttia) vastustaa sitä.
Yhteistyö joidenkin kolmansien maiden kanssa ”vaikeaa
Toinen kriittinen näkökohta EU:n maahanmuuttopolitiikassa on sen ”ulkoinen ulottuvuus”, jolla tarkoitetaan kolmansien maiden kanssa tehtyjä sopimuksia, joilla pyritään hillitsemään laittomien maahanmuuttajien lähtöä Eurooppaan.
Bryssel on jo tehnyt sopimuksia Tunisian, Mauritanian ja Egyptin kanssa, joissa EU:n rahaa pumpataan maiden talouksiin vastineeksi kohdennetuista toimenpiteistä, joilla vähennetään maahanmuuttajavirtoja ja torjutaan ihmiskauppiaita.
Euroopan parlamentin jäsenet ja ihmisoikeusaktivistit ovat arvostelleet sopimuksia siitä, että niissä ei oteta huomioon lisääntyviä todisteita ihmisoikeusloukkauksista, joita erityisesti Tunisian viranomaiset ovat tehneet.
Vaikka EU:lla ei ole virallista sopimusta Libyan kanssa, se on myös käyttänyt arviolta 59 miljoonaa euroa Libyan viranomaisten rajavalvontamekanismien vahvistamiseen vuodesta 2017 lähtien, vaikka on olemassa ylivoimaisia dokumentoituja todisteita laittomista työntöoperaatioista ja Saharan eteläpuolisen Afrikan siirtolaisten epäasiallisesta kohtelusta Libyan pidätyskeskuksissa.
”Yhteistyö Libyan kanssa on vaikeaa”, Johansson myönsi Euronewsin haastattelussa. ”Ja meillä on vahvoja näkemyksiä esimerkiksi pidätyskeskusten osalta (…) joissakin niistä on todella sietämättömät olosuhteet.”
Hän lisäsi, että EU työskentelee tiiviissä yhteistyössä Afrikan unionin ja YK:n kanssa pelastaakseen pakolaisia Libyasta turvallisempiin maihin niin sanotun ”hätäkauttakulkumekanismin” puitteissa.
Mutta unioni jatkaa myös Libyan rannikkovartioston tukemista etsintä- ja pelastusoperaatioissa, ”jotta ihmiset eivät menettäisi henkeään Välimerellä”, Johansson lisäsi.
Viime vuonna YK:n raportissa todettiin, että Libyan rannikkovartiosto – joka oli saanut EU:n tukea – oli syyllistynyt inhimillisiin rikoksiin, kuten naisten pakottamiseen seksiorjuuteen, mielivaltaiseen vangitsemiseen, murhiin, kidutukseen, raiskauksiin, orjuuttamiseen ja pakotettuihin katoamisiin.
Lähde: Euronews
Lue lisää aiheesta:
Euroopan parlamentti hyväksyi niukasti EU:n maahanmuuttouudistuksen, mikä vie sitä lähemmäs tavoitetta
EU:n pakollisten siirtolaiskiintiöiden aiheuttama viha kasvaa kaikkialla Euroopassa