Jean-Claude Junckerin viisivuotissuunnitelman alku
EU-komission puheenjohtajan ongelmat ovat jälleen kerran nousseet otsikoihin, kun häntä talutettiin Nato-huippukokouksessa kuin morsiota alttarille. Tämä ongelma on ollut tiedossa jo ennen kuin Jean-Claude Juncker otti vaativan virkansa vastaan. Tästä on musteläikkiä historian valtamediassa riittävästi. Vuodelta 2014 juuri komission puheenjohtajavaalien alla Spiegel-lehti Saksasta kirjoitti aiheesta artikkelin.
Artikkelin alussa lehti ennustaa Jean-Claude Junckerin mahdollisuudet päästä konservatiivien kärkiehdokkaaksi erittäin hyviksi. Kuitenkin lehti kysyy saman kysymyksen, jonka kovin moni on niin kovin monta kertaa kysynyt itseltään ja vierustoveriltaan: Onko Jean-Claude kasvanut tehtävään sopivaksi?
Tämä kysymys on leijunut ilmassa niin kauan, kuin Eurooppa tuntee Jean-Clauden, ja tuota kysymystä Spiegel-lehti yritti selvittää Jean-Clauden pitkäaikaisilta yhteistyökumppaneilta ja työtovereilta vuonna 2014.
Hollantilaiselle TV-keskusteluohjelmalle Knevel & Van den Brink hollantilainen pitkän linjan poliitikko Jeroen Dijsselbloem kertoi Jean-Clauden historiasta, että hän tulee johtamaan euroryhmää hieman eri tavalla kuin edeltäjänsä. Haastattelijan kysyessä, tarkoittaako tämä sitä, ettei euroryhmässä saa enää olla humalassa, Jeroen vastaa: ”Juominen on ollut aina kiellettyä. Edellinen puheenjohtaja ei vain välittänyt kiellosta, koska on pinttynyt tupakoitsija ja juoppo”.
Jean-Clauden tavat olivat tuttuja jo vuonna 2014, mutta jo tuolloin Jean-Claudella oli selitykset valmiina. - Hollannissa on tehty humoristinen TV-show. Minä en ole alkoholisti, vastasi Jean-Claude syytöksiin.
Kuitenkin monet jo tuolloin Jean-Clauden tunteneet olivat eri mieltä kaverinsa, johtajansa ja työkaverinsa kanssa. Euroryhmän jäsenet kertoivat, että Jean-Claude johti kokouksia ajoittain ”hieman liikuttuneena”, jotkut taas kertovat haluavansa lopettaa kokouksien tarjoilun.
Spiegel-lehden artikkelin mukaan Luxemburgissa melkein 20 vuotta johdossa olleen Jean-Clauden alkoholismi on ”julkinen salaisuus”. Journalisti Pascal Steinwachs tiivisti sanoman Lëtzebuerger Journal-lehdessä: ”Junckerilla ei ole ongelmia alkoholin kanssa vaan ilman sitä.”
EU-parlamentin konservatiiveille (EPP, European People’s Party) ja heidän ryhmälleen tämä Jean-Clauden ongelma ei ollut keskustelun arvoinen asia tuolloin, eikä näytä sitä olevan tänäänkään näiden kaikkien vuosien ja tapahtumien jälkeen. Suomesta tähän ryhmään kuuluvat Kokoomus ja Kristillisdemokraatit.
Jean-Clauden ongelma alkoholin kanssa lienee kuitenkin ollut selviö, kun niin monet hänen ympärilläänkin uskalsivat tunnustaa, että mies joi liikaa. Näistä kertomuksista yksi väittää, että lounaalla Jean-Claude juo ruokajuomana olutta ja kaksi Gin Tonicia, mutta tällä ei kuuleman mukaan ole mitään vaikutusta hänen työkykyynsä.
Artikkeli uskaltaa sanoa, ettei moinen meno ole suotavaa 500 miljoonan johtajalta, koska EU-komission tehtävissä ei voi vetää ovea perässään kiinni, kuten Luxemburgin pääministerin toimistossa tai euroryhmän kokouksissa.
Kaikesta tästä huolimatta EPP-ryhmä piti häntä mainiona, kenties siksi, että EPP tarvitsi kuuluisian vastaehdokkaan sosiaalidemokraattien Martin Schulzille. Juncker oli euroryhmän johtajana usein esillä Kreikasta alkaneen eurokriisin aikana ja hänen työtään pidettiin kriisinhoidossa merkittävänä ja lopputulosta vähintään tyydyttävänä.