Puheet ulkomaalaisten poistumisesta rakennustyömailta eivät ole saaneet vahvistusta.
Rakennusalan ahdinko on esillä uutisten otsikoissa. Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen nostaa esiin matalan suhdanteen valitettavan seurauksen.
– Rakennuskustannusten nousu ja urakoiden kannattavuuden heikkeneminen näkyvät siinä, että kiusaus rikkoa lakia tai työehtosopimusta on ilmeinen. Vaikeat ajat luovat vilpille kasvualustaa, Palonen sanoo Länsiväylän sisarlehden Vantaan Sanomien haastattelussa.
Palonen puhui rakennustyöntekijöille Puistokulman järjestötalolla Vantaan Hiekkaharjussa joulukuussa. Tilaisuudessa esitettiin väitteitä siitä, että rakennusalan töiden väheneminen näkyisi ulkomaisen työvoiman poistumisena Suomesta.
Palonen ei vahvista tätä väitettä, vaan sanoo, että yksittäisillä rakennustyömailla saattaa olla suhteessa jopa aiempaa enemmän ulkomaista työvoimaa.
– Osa yrityksistä käyttää entistä enemmän aliurakointia. Omat työntekijät voivat olla lomautettuina tai irtisanottuina, ja vähenevät työmaat hoidetaan valmiiksi aliurakointina ulkomaisella työvoimalla, Palonen sanoo VS:lle.
Palonen lisää, että ulkomaisen työvoiman käytössä voi olla kyse halpatyövoiman hyväksikäytöstä etenkin viikonloppuisin.
– Vaikka palkkaa maksettaisiin työehtosopimuksen mukaisesti, maksettava taulukkopalkka ei vastaa työntekijän osaamista. Taulukosta poimitaan väärän osaamistason palkka. Myöskään ylitöistä ja viikonlopputöistä ei välttämättä makseta TES:in mukaisia lisiä.
Myöskään Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) tarkastuksissa ei ole havaittu ulkomaalaisten työntekijöiden määrän vähenemistä pääkaupunkiseudun rakennustyömailla.
Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnasta vastaava tarkastaja Janne Varonen kertoo, että ulkomaalaisen ja suomalaisen työvoiman suhde on pysynyt pääkaupunkiseudun rakennustyömailla ennallaan.
AVI:n tekemissä tarkastuksissa on tullut ilmi Palosen esiin nostama ilmiö. Alihankkijoiden ulkomaalaiset työntekijät työskentelevät viikonloppuisin rakennustyömailla ilman lakisääteistä ja työehtosopimusten mukaista korvausta.
– Valitettavasti sellaista on tullut ilmi, Varonen sanoo.
Hän lisää, että myös ulkomaisen työvoiman työlupajärjestelmässä on puutteita.
Palonen on pettynyt myös suhteellisen tuoreen ilmiön, kevytyrittäjyyden, yleistymiseen. Palosen mukaan kevytyrittäjyys on keino houkutella nuoria ja ulkomaalaisia rakennusalalle.
– Työntekijöille kerrotaan tuntipalkka. Sanotaan, että voit saada jopa 25 euron tuntipalkkaa. Nuoresta se kuulostaa hyvältä, kun jätetään kertomatta, mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa.
Kevytyrittäjä maksaa itse vakuutuksensa, hänelle ei kerry lomia, ei lomarahaa, eikä hän saa palkkaa sairauspäivistä.
Palonen huomauttaa, että järjestelmä hyödyttää työnantajaa, koska työssä käyvästä kevytyrittäjästä ei tarvitse maksaa työnantajamaksuja.
”Rakennusalan kevytyrittäjyys on harmaata taloutta, veronkiertoa”
– Kevytyrittäjyys on rakennusalalla harmaata taloutta, veronkiertoa, väittää Palonen tietäen, että kommentti saattaa ärsyttää.
– Voit laittaa tuon minun sanomakseni, koska niin se on.
Lisäksi AVI:n Varonen huomauttaa, että kevytyrittäjyydellä keplottelu rakennusalalla on lisääntynyt.
– Kyllä meidän tarkastuksissa on saatu siitä viitteitä. Joudumme säännöllisesti arvioimaan, onko ”kevytyrittäjyydelle” perusteita.
Ulkomaalaiset työntekijät ovat työskennelleet rakennustyömailla kevytyrittäjinä, vaikka työllistämisen kriteerit ovat täyttyneet eikä itsenäiselle yrittämiselle ole ollut perusteita.
– Toimijat eivät aina ole olleet tietoisia siitä, mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa ja mitkä ovat työsuhteen tunnusmerkit, Varonen sanoo.
Toimijoilla hän viittaa työn suorittajiin ja työn tilaajiin.
Jos työsuhteen viisi tunnusmerkkiä täyttyvät, kyseessä on työsuhde.
– Tietoa työsuhteen tunnusmerkeistä löytyy netistä esimerkiksi tyosuojelu.fi-sivustolta.
Vaikka rakennustyömailla on ongelmia, haastateltavat korostavat, että pääkaupunkiseudulla on työmaita, joilla ei ole ongelmia. Yli 30 vuotta pääkaupunkiseudun rakennustyömailla työskennellyt Mika Korpela sanoo, että hänen työnantajansa on vastuullinen.
Korpela lisää, että alan ahdinko ei näy toimitiloja rakentavan yrityksen tuloksissa. Itse asiassa kulunut vuosi on yritykselle ennätysvuosi.
– Uudellemaalle tulee edelleen paljon uutta toimitilaa.
Lähde: Vantaan Sanomat, Länsiväylä
