Tutkimuksen mukaan yhä suurempi osa suomalaisista ei halua lapsia lainkaan. Kun maan syntyvyys on nyt ennätysalhaalla, "ilmastokriisi" mainitaan ensimmäistä kertaa syynä olla hankkimatta lapsia.
Svenska Yle kertoi 10. tammikuuta Väestöliiton tekemän Perhebarometri 2022 -tutkimuksen tuloksista. Se perustuu
Suomen Sukupolvet ja sukupuolitutkimukseen sekä
Perhebarometrikyselyyn 2022. Tutkimuksen pohjana oli 3 398 henkilöä, jotka olivat iältään 20-59-vuotiaita.
Vastauksista käy ilmi, että suurin osa suomalaisista haluaisi keskimäärin kaksi lasta, mutta käytännössä 35-45-vuotiailla on 0,66 lapsen "vaje".
Samaan aikaan perhebarometrin mukaan 87 prosenttia 20-45-vuotiaista suomalaisista sanoo haluavansa lapsia, jos he eläisivät "ihannemaailmassa".
Lapsettomuuteen pyrkivien määrä kasvaa
Yleisempi kysymys näyttää olevan se, haluaako saada lapsia eikä se, milloin lapsia haluaa saada. Vuosina 1985-1994 syntyneistä joka viides sanoo, ettei halua lapsia lainkaan. Lisäksi vain kolmasosa sanoi, että lasten hankkiminen on heidän mielestään yksi tärkeimmistä asioista, joita he voivat elämässään tehdä.
Syntyvyyden laskun taustalla ei kuitenkaan ole pelkästään lapsettomien ihmisten määrän lisääntyminen, vaan myös se, että perheisiin syntyy yhä vähemmän toista ja kolmatta lasta.
Svenska Yle kirjoittaa, että "tutkijoiden" mukaan tämäkään ei ole tilapäinen trendi, vaan pysyvämpää:
"
Tutkijoiden" mukaan kyseessä
ei ole tilapäinen taantuma, vaan nyt hedelmällisessä iässä olevat saavat elinaikanaan huomattavasti vähemmän lapsia kuin heitä edeltäneet sukupolvet."
Ilmastohysteria ja taloudellinen epävakaus ovat osittaisia syitä
Uusi ilmiö tutkimuksessa on, että ensimmäistä kertaa ihmiset eivät halua hankkia lapsia "maailmanlaajuisen ilmastokriisin" vuoksi.
Hufvudstadsbladetin mukaan lähes kolmannes naisista jättää lapset hankkimatta tästä syystä.
Mitä suurempi huoli ilmastokriisistä on, sitä vähemmän lapsia vastaajat haluavat. Kolmekymmentä prosenttia naisista ja 21 prosenttia miehistä, jotka eivät tällä hetkellä suunnittele lasten hankkimista. He ilmoittavat, että ilmastokriisin aiheuttama huoli lapsen tulevaisuudesta vaikuttaa tilanteeseen merkittävästi.
Muita syitä lasten hankkimatta jättämiselle ovat sukupuolten välisen tasa-arvon väheneminen, terrorismi, liikakansoitus, kasvavat pakolaiskriisit ja sotilaalliset konfliktit. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin johtanut siihen, että miehet haluavat hieman enemmän lapsia kuin aiemmissa tutkimuksissa, Svenska Yle kirjoittaa.
Yhden lapsen saaneiden vastaajien mukaan työelämän ja lastenhoidon yhdistäminen on ongelmallista. Toinen tärkeä syy, miksi perheeseen ei hankita kuin yksi lapsi, on taloudelliset huolet.
Historiallisen alhainen syntyvyys
Myös ensimmäinen lapsi hankitaan yhä vanhemmalla iällä. Vuonna 2021 ensimmäisen lapsensa saavien naisten keski-ikä oli 30 vuotta ja miesten 31,9 vuotta.
40-44-vuotiaista naisista 21 prosentilla ei ole omia lapsia, kun taas miehistä vastaava luku on 31 prosenttia.
Maan syntyvyydessä voidaan nähdä tilapäinen nousu vuosina 2020-2021, mutta sen jälkeen syntyvyys on jatkanut laskuaan. Vuonna 2022 hedelmällisyysluku oli historiallisen alhainen eli 1,33 lasta naista kohti.
Lähde:
Nordfront
