Työperäinen hyväksikäyttö, kynnysrahat ja paritusrikollisuus kuormittavat poliisia, joka tutkii yhä monimutkaisempia kansainvälisiä rikoskokonaisuuksia.
Talousrikollisuus ja ihmiskaupparikollisuus ovat yhä kansainvälisempiä ilmiöitä, joiden torjunta vaatii tiivistä viranomaisyhteistyötä Suomessa ja yli rajojen. Helsingin poliisi kertoo saaneensa vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana haltuunsa noin 1,8 miljoonaa euroa rikoksilla hankittuja varoja. Vuonna 2025 rikoshyötyä saatiin haltuun yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan talousrikollisuuden kenttä on muuttunut aiempaa vaativammaksi. Velallisen rikosten määrä on Helsingissä lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa, mikä kytkeytyy yrityskonkurssien voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 2025 Suomessa asetettiin konkurssiin noin 3 300 yritystä, kun vuotta aiemmin määrä oli 3 000 ja vuonna 2023 noin 2 700.
Talousrikosten ilmoitusmäärät ovat kasvaneet tasaisesti koko 2020-luvun ajan. Vuonna 2025 Suomessa ilmoitettiin miltei 2 800 talousrikosta, joista noin 560 Helsingissä. Pääkaupunkiseudun poliisilaitosten alueilla kirjattiin yhteensä noin 45 prosenttia kaikista talousrikoksista.
Yleisimpiä talousrikoksia ovat veropetokset, velallisen epärehellisyysrikokset, kirjanpitorikokset sekä liiketoiminnassa tehdyt petokset. Talousrikollisuuden kansainvälistyminen näkyy muun muassa rahaliikenteen ohjaamisena ulkomaille ja kryptovaluuttojen käytön lisääntymisenä.
Helsingissä päätetään vuosittain lähes yhtä paljon talousrikosasioita kuin niitä ilmoitetaan, ja noin 55 prosenttia jutuista etenee syyteharkintaan. Vuonna 2026 syyteharkintaan on siirtynyt 194 talousrikosjuttua.
– "Rikoshyödyn pois ottaminen on yksi vaikuttavimmista tavoista torjua talousrikollisuutta. Talousrikosten kansainvälisyys ja rikollisten jatkuvasti muuttuvat toimintatavat edellyttävät viranomaisilta tehokasta yhteistyötä niin Suomen sisällä kuin myös kansainvälisesti", toteaa Helsingin poliisin rikostutkintayksikön talousrikokset-toiminnon johtaja, rikostarkastaja Lauri Huittinen.
Ylilaskutusta Helsingin kaupungin remonttihankkeissa – epäillyille ohjattu yli 600 000 euroa
Helsingin poliisilaitos aloitti loppusyksystä 2025 esitutkinnan törkeästä petoksesta, jossa kahta Helsingin kaupungin edustajaa epäillään törkeästä petoksesta yhdessä kaupungin sopimusalihankkijan kanssa. Epäillyt isännöitsijät ovat poliisin mukaan sopineet urakoitsijan kanssa ylilaskutuksesta liittyen muun muassa huoneistoremontteihin.
Pelkästään kahdelle kaupungin työntekijälle epäillään ohjatun petoksella hankittuja varoja yli 600 000 euroa vuosien 2023–2025 aikana. Esitutkinta on kesken, ja jutun arvioidaan siirtyvän syyteharkintaan loppuvuoden aikana.
Harmaan talouden kokonaisuus: vältettyjä veroja ja työeläkemaksuja noin 5 miljoonaa euroa
Keväällä 2026 syyteharkintaan siirtyi laaja harmaaseen talouteen liittyvä esitutkintakokonaisuus, joka koostuu kahdesta rikoskokonaisuudesta. Osittain samaan henkilöpiiriin kuuluvien epäillään syyllistyneen lukuisiin talousrikoksiin. Vältettyjen verojen ja työeläkevakuutusmaksujen määrä on yhteensä noin 5 miljoonaa euroa.
Rikokset ovat jatkuneet vuodesta 2015 vuoteen 2021. Palkkojen maksamiseen käytettyjä varoja kierrätettiin noin 20 läheisyhtiön kautta tekaistun alihankintalaskutuksen avulla. Yhtiöiden hallinnossa epäillään käytetyn bulvaanijärjestelyjä tosiasiallisten vastuuhenkilöiden peittämiseksi.
Epäiltyjä on yli 30, ja tutkinnan aikana on kuulusteltu yli kahta sataa henkilöä. Lisäksi pimeää palkkaa saaneiden osalta on jäänyt määräämättä huomattavia henkilökohtaisia tuloveroja. Poliisi on tutkinut yli 25 työntekijän osalta epäiltyjä törkeitä veropetoksia.
Kokonaisuuteen liittyvät yhtiöt ja palkansaajat ovat käyttäneet laajasti ulkomaisia pankkipalveluja, ja tutkinnassa on tehty useita kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä rahaliikenteen selvittämiseksi.
Työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät rikokset
Helsingin poliisi tutkii vuosittain kymmeniä työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä rikoksia. Tyypillisiä rikosnimikkeitä ovat kiskonnantapainen työsyrjintä, kiskonta, ihmiskauppa sekä erilaiset petosrikokset. Usein tutkinnassa selvitetään myös epäiltyjä laittoman maahantulon järjestämiseen liittyviä rikoksia.
Vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana syyteharkintaan on siirtynyt lähes 20 tapausta, joissa asianomistajia on ollut yhteensä yli 50. Vuonna 2025 vastaavia tapauksia siirtyi syyteharkintaan lähes 40.
Kynnysrahat: jopa 25 000 euroa työpaikan järjestämisestä
Työperäisen hyväksikäytön tutkinnassa on korostunut niin sanottujen kynnysrahojen käyttö. Työntekijältä vaaditaan lähtömaassa maksu työpaikan järjestämisestä, ja summa voi olla muutamasta tuhannesta eurosta jopa 25 000 euroon. Maksu rahoitetaan usein velalla, mikä altistaa uhrin hyväksikäytölle.
Hyväksikäyttö voi jatkua Suomessa: työpaikkaa ei ole, työmäärä on sovittua pienempi tai palkkaa ei makseta. Velkaantuminen ja epäonnistumisen pelko voivat estää uhrin paluun kotimaahan.
Tutkinnassa on havaittu myös tapauksia, joissa työperäisiä oleskelulupia on haettu tekaistuilla työsopimuksilla tai virheellisillä tiedoilla.
Koulutusperusteinen maahanmuutto
Ulkomailla toimivat välittäjät ovat markkinoineet Suomea opiskelijoille lupaamalla opintojen lisäksi varmaa työllistymistä tai taloudellista tukea. Osa opiskelijoista on myöhemmin huomannut lupausten olleen perättömiä ja ajautunut Suomessa taloudellisiin vaikeuksiin. Tapaukset tutkitaan tyypillisesti laittoman maahantulon järjestämisenä.
Prostituutioon liittyvä paritusrikollisuus
Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä tutkinta kohdistuu usein laajoihin kansainvälisiin rikollisverkostoihin. Tyypillisesti selvitetään törkeitä paritusrikoksia ja niihin liittyviä rahanpesuepäilyjä. Rikollisryhmät järjestävät seksipalveluiden myyntiä Suomessa taloudellisen hyödyn tavoittelussa.
Useissa tapauksissa seksipalveluita myyvät henkilöt saapuvat Suomeen rikollisryhmien järjestäminä. Ryhmät hoitavat matkat, majoituksen ja käytännön järjestelyt sekä ottavat osan tuotoista.
– "Ihmiskaupparikollisuus on usein järjestäytynyttä ja kansainvälistä rikollisuutta, jossa tavoitellaan merkittävää taloudellista hyötyä ihmisiä hyväksikäyttämällä. Uhrit eivät aina uskalla tai kykene hakeutumaan viranomaisten avun piiriin. Siksi ilmiön tunnistaminen ja tutkinta ovat keskeisessä asemassa ihmisten oikeuksien turvaamisessa ja harmaan talouden torjunnassa", toteaa rikostarkastaja Lauri Huittinen.
Lue lisää aiheesta:
Intialaisten opiskelijahuijaukset vyöryvät Eurooppaan - ilmiö näkyy myös Suomen korkeakouluissaIntialaisten opiskelijoiden määrä kasvaa Euroopassa ennätystahtia, ja samalla esiin nousee hämärää bisnestä, välittäjäverkostoja ja…
Tervetuloa Suomeen: Mainos lupaa työpaikkoja ja sosiaalitukia "maailman onnellisimpaan maahan" muuttavilleIntialainen konsulttiyritys Edu Finn on houkutellut perheitä muuttamaan Suomeen lupailemalla sosiaalitukia ja työpaikkoja. Intialaisille…
Entiselle poliisimiehelle syytteet törkeästä ihmiskaupasta ja seksuaalirikoksistaHelsingin poliisissa työskennellyttä entistä poliisimiestä syytetään törkeästä ihmiskaupasta ja useista seksuaalirikoksista –…
Kajaanissa paljastui törkeä ihmiskaupparikos – poliisi: ”Toiminta päättyi vain ja ainoastaan poliisin toimesta”Esitutkinta paljasti myös kansainvälisen ihmiskauppaverkoston – toiminta olisi jatkunut ilman poliisin väliintuloa. Kajaanissa on saatu…