Suomen hallitukselle esitellyssä lakiluonnoksessa juutalaisten joukkotuhonnan eli Holokaustin kiistämisestä saisi lain voimaan tultua jopa vuoden vankeutta.
Holokaustin kiistämisen kriminalisointi on osa hallituksen rasisminvastaista tiedonantoa, ja hallitus sopi asiasta jo viime vuonna.
Lakiluonnoksessa tehdään rikolliseksi kiistää vakavan kansainvälisen rikoksen tapahtuminen. Kyseeseen tulee muun muassa juutalaisten Holokaustin kiistäminen, ja se on lain tarkoitus. Vaikka laki periaatteessa pitää sisällään myös muut joukkotuhonnat, kuten Ruandan kansanmurhan 1994, kurdien kaasuttamisen 1988, tai armenialaisten kansanmurhan ensimmäisen maailmansodan aikana, laki tehdään juutalaisten joukkotuhon Holokaustin kiistämisen kriminalisoimiseksi.
Euroopan Unionin komissio on aiemmin nuhdellut Suomea Holokaustin kiistämisen sallimisesta. Unionin neuvosto teki vuonna 2008 puitepäätöksen, jolla jäsenmaat velvoitettiin säätämään joukkotuhonnan kiistämisen ja vähättelyn rangaistavaksi.
Tullessaan voimaan, laki kieltäisi kiistämästä joukkotuhonnan, rikosten ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikoksen tai sotarikoksen tapahtuneen.
Kyseeseen tulevien rikosten, joita ei saisi kiistää, tulee olla kansainvälisen tuomioistuimen tapahtuneeksi toteamia. Muun muassa kansainvälinen sotarikostuomioistuin ICC on tällainen taho.
Rangaistavaa olisi, jos rasistisin perustein kieltäisi, puolustelisi tai vakavasti vähättelisi kansainvälisen tuomioistuimen toteamaa rikosta. Rasistinen peruste olisi sama, kuin jo voimassa olevassa kiihotuksessa kansanryhmää vastaan, eli tiedon asettaminen yleisön saataville, pitäminen yleisön saatavilla tai levittäminen yleisön keskuuteen.
Holokaustin kiistäminen voi lain mukaan tapahtua suullisesti, painetussa sanassa tai sähköisissä viestikanavissa. Teon tulee olla tahallinen, jotta siitä rangaistaan, joko sakoilla tai korkeintaan vuoden mittaisella vankeudella.
Holokaustin kiistäminen on lakiluonnoksen mukaan yleisen syytteen alainen rikos, eli syyttäjä voi omalla päätöksellään nostaa syytteen, ilman rikoksen kohteen tekemää rikosilmoitusta.
Lievennyksenä lakiin oikeusministeriö on ottanut huomioon sananvapauden näkökulman lakia valmistellessaan:
”Kriittinen asiallinen keskustelu esimerkiksi historiallisiin tapahtumiin johtaneista syistä tai niiden tuomioistuinratkaisuista ei täyttäisi rikostunnusmerkistöä”, tiedote toteaa.
Juutalaisten Holokaustiin johtaneista tapahtumista ja niihin liittyvistä sotarikosoikeudenkäyntien lainmukaisuudesta, voitaisiin ainakin periaatteessa käydä niin kutsuttua asiallista ja kriittistä keskustelua.
Lausuntokierroksen jälkeen laki tuodaan eduskunnan hyväksyttäväsi, jonka jälkeen juutalaisten Holokaustin kiistäminen on lailla rangaistavaa.
Lähde Helsingin Sanomat sekä Minilex