Kotimaa • Politiikka

Hankintalaki uudistuu, lopullinen hyväksyntä puuttuu

Hankintalain kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys, HE 108/2016 vp, ehdottaa säädettäväksi uuden lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 hankintalain, hankinta-asetuksen sekä vuoden 2011 lain sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä.
Samassa yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi laki vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (erityisalojen hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 erityisalojen hankintalain. Hankintalain uudistus tuo odotettuja muutoksia suurten urakoiden pilkkomiseen ja norminpurkuun. Isoihin, yli viiden miljoonan urakoihin on tulossa periaate, jonka mukaan urakat pitää pilkkoa pienemmiksi osakokonaisuuksiksi. Näin pienemmätkin yritykset pääsevät kehittämään omia urakointijärjestelmiään ja toimintatapojaan, mikä ei ole lainkaan mahdollista nykyisessä aliurakointiin perustuvassa järjestelmässä. Lakiesityksen hankinta-asiakirjoissa on kerrottava etukäteen, mikäli suurta urakkaa ei pilkota pienemmäksi. Tämän lisäksi ehdotuksen mukaan liikevaihtovaatimuksen yläraja saa olla korkeintaan kaksi kertaa urakan arvon suuruinen. Uudistus hyödyttää muiden muassa koneyrittäjiä, sillä esimerkiksi valtateiden 5 ja 8 tienparannushankkeiden yhteydessä urakoita ei ole pilkottu, ja seurauksena liikevaihtovaatimuksista on ollut se, että hyvin harvat suomalaiset yritykset ovat kyenneet esittämään tarjouksen. Lakiesitys on odottanut lopullista hyväksyntää huhtikuusta 2016 saakka.