Hallitus haluaa tehostaa rikostorjuntaa laajentamalla salaisia pakkokeinoja ja tarkentamalla vangitsemisen ehtoja.
Hallitus esittää merkittäviä muutoksia pakkokeinolakiin vahvistaakseen viranomaisten mahdollisuuksia torjua järjestäytynyttä ja muuta vakavaa rikollisuutta. Uudistukset laajentaisivat salaisten pakkokeinojen käyttöä ja selkeyttäisivät vangitsemisen edellytyksiä, mikä hallituksen mukaan parantaa rikostorjunnan tehokkuutta ja yhteiskunnan turvallisuutta.
Oikeusministeri Leena Meri korostaa, että rikollisuuden toimintaympäristö on muuttunut nopeasti ja viranomaiset tarvitsevat siihen vastaavia keinoja.
– "Rikollisuuden toimintaympäristö on muuttunut ja viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan. Tärkeä lakiesitys tuo uusia toimivaltuuksia viranomaisille", sanoo oikeusministeri Meri.
Laajemmat salaiset pakkokeinot käyttöön
Esityksen mukaan pakkokeinolakiin lisättäisiin kokonaan uudet säännökset salaisesta paikkaan kohdistuvasta etsinnästä sekä osallistuvan tietolähteen käytöstä. Lisäksi ampuma-aserikos nostettaisiin perusterikokseksi, jonka perusteella ylimääräistä tietoa voitaisiin käyttää rikostutkinnassa.
Hallitus katsoo, että nämä muutokset yhdenmukaistavat poliisin toimivaltuuksia suhteessa Rajavartiolaitokseen ja Tulliin, mikä helpottaa viranomaisyhteistyötä.
Vangitsemisen edellytykset täsmennetään
Vangitsemista koskevia säännöksiä tarkennetaan vastaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia ja korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2024:20. Jatkossa rikoksesta todennäköisin syin epäillyn vangitseminen edellyttäisi aina jonkin pakkokeinolaissa määritellyn erityisen edellytyksen – kuten karttamis-, sotkemis- tai jatkamisvaaran – olemassaoloa.
Hallitus korostaa, että oikeustila ei tältä osin muutu, vaan kyse on epäselvän lainkohdan korjaamisesta.
Uusi vangitsemisperuste ylitörkeisiin rikoksiin
Esitykseen sisältyy myös uusi vangitsemisperuste, joka perustuisi hengen, terveyden tai vapauden vaarantumisen uhkaan. Arvioinnissa huomioitaisiin epäillyn henkilökohtaiset olosuhteet, kuten käyttäytyminen, yhteydet rikollisryhmiin sekä teon kohdistuminen puolustuskyvyttömään tai epäillylle entuudestaan tuntemattomaan henkilöön.
Perustetta voitaisiin käyttää vain niin sanotuissa ylitörkeissä rikoksissa.
Oikeusturva huomioitu – vaikutukset viranomaisiin vähäisiä
Koska pakkokeinolaki on perusoikeusherkkä kokonaisuus, hallitus painottaa, että esityksessä on varmistettu riittävät oikeussuojakeinot. Lakimuutosten ei arvioida aiheuttavan merkittäviä lisävaikutuksia viranomaisten resursseihin, mutta ne edellyttävät toimintatapojen kehittämistä ja henkilöstön koulutusta.
Ehdotetut lait on tarkoitus saattaa voimaan syksyllä 2026.
Lue lisää aiheesta:
Hallitus tarkentaa poliisin verkkovaltuuksia – peitetoiminta laajenee elokuussaPoliisin verkkovalvontaa koskeva sääntely uudistuu elokuussa, kun hallitus esittää peitetoiminnan valtuuksien täsmennystä. Sisäministeriön…
Katujengirikollisuuden torjunta vaatii yhteistyötä ja tiedonvaihtoaSisäministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin tilannekuvaa katujengirikollisuudesta ja pohdittiin, mitä tehokas puuttuminen…
Viranomaiset saavat laajemmat oikeudet rikostietojen luovutukseenUudet lait avaavat tiedusteluviranomaisille mahdollisuuden jakaa maanpetos- ja terrorismirikoksiin liittyvää tietoa aiempaa vapaammin. Supo…
Hallitus esittää passien kasvokuvia ja sormenjälkitietoja laajempaan käyttöön vakavien rikosten tutkinnassaHallitus esittää , että viranomaisten hallussa olevia tiettyjä biometrisiä tietoja, kuten kasvokuvia ja sormenjälkitietoja, voisi jatkossa…
Hallitus esittää varmuusvankeutta: vaarallisimmat rikoksentekijät eivät enää vapautuisi automaattisestiUusi lakiesitys mahdollistaisi vankeuden jatkamisen toistaiseksi, jos tuomitun arvioidaan olevan ilmeinen vaara muille. Hallitus esittää…