OECD:n mukaan kehitysyhteistyö supistui rajusti – Suomessa leikkaukset ovat poikkeuksellisen suuria.
Kehitysyhteistyön rahoitus romahti viime vuonna poikkeuksellisen jyrkästi, käy ilmi OECD:n tuoreista alustavista tilastoista. Leikkaukset ovat herättäneet suomalaisissa kehitysjärjestöissä voimakasta kritiikkiä – ja Fingon mukaan Suomi on ajautumassa pois pohjoismaisesta viiteryhmästä, joka on perinteisesti korostanut kansainvälistä solidaarisuutta.
OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäsenmaiden kehitysyhteistyövarat laskivat vuonna 2025 yhteensä 23,1 prosenttia. Yhdysvallat teki suurimman yksittäisen leikkauksen presidentti Donald Trumpin johdolla, supistaen kehitysyhteistyörahoitustaan lähes 60 prosenttia.
Orpon hallituksen linja vie Suomea eri suuntaan kuin muut Pohjoismaat
Suomessa kehitysyhteistyöleikkaukset ovat olleet mittavia. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) mukaan hallitus aikoo vähentää kehitysyhteistyöstä yli 1,3 miljardia euroa kuluvan vaalikauden aikana.
Samaan aikaan Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat OECD:n mukaan kasvattaneet panostuksiaan.
Fingon vaikuttamisen asiantuntija Anna Hyvärinen arvostelee hallituksen linjaa kovin sanoin:
"Petteri Orpon hallituksen leikkauspolitiikka on varsin lyhytnäköistä. Meidän on korkea aika ymmärtää, että maailman etu on myös Suomen etu. Orpon hallituksen tekemillä leikkauksilla on kauaskantoisia seurauksia Suomelle esimerkiksi turvallisuuden, kauppakumppanuuksien ja kansainvälisen aseman näkökulmista. Kehitysyhteistyön tärkein arvo on kuitenkin vaikeassa asemassa olevien ihmisten tukeminen."
Fingo rinnastaa Suomen linjan Trumpin politiikkaan
Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry:n vaikuttamisen ja oppimisen johtaja Ilmari Nalbantoglu esittää tiedotteessa suoran vertauksen Yhdysvaltojen linjaan:
"Trumpin unelmat näyttävät koskevan suurvaltadiilejä ja toksista voimapolitiikkaa. Kaikille muille – kuten Suomelle – sopivampaa on yhteistyö ja sopiminen. Haluammeko seurata Trumpin jalanjälkiä kohti epäjärjestyksen aikaa vai panostaa kansainväliseen yhteistyöhön?"
Kansallismielisestä näkökulmasta vertaus herättää kysymyksen: onko Suomen etu todella sitoa oma kehitysyhteistyöpolitiikkansa globaaleihin velvoitteisiin, vai pitäisikö prioriteettien olla kotimaan turvallisuudessa, taloudessa ja huoltovarmuudessa?
Leikkaukset kohdistuvat erityisesti köyhimpiin maihin
OECD:n mukaan kahdenvälinen kehitysyhteistyö vähiten kehittyneille maille (LDC-maat) laski 25,8 prosenttia ja Saharan eteläpuoliselle Afrikalle 26,3 prosenttia. Samaan aikaan Ukraina sai tukea 44,9 miljardia dollaria – enemmän kuin kaikki LDC-maat yhteensä (28,1 miljardia).
Anna Hyvärinen muistuttaa leikkausten vaikutuksista:
"Leikkaukset kehitysyhteistyöstä osuvat ennen kaikkea kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Leikkausten takia esimerkiksi aikaisempaa harvempi tyttö pääsee kouluun ja yhä useampi lapsi kuolee hoidettavissa oleviin sairauksiin."
Lancet-lehden tutkimuksen mukaan "nykyinen leikkaustahti voi johtaa maailmassa yli 9 miljoonan ihmisen kuolemaan vuoteen 2030 mennessä".
Suomalaisten mielipide: enemmistö vastustaa leikkauksia
Ulkoministeriön mielipidemittauksen (26.5.2025) mukaan:
- 81 % pitää köyhyyden poistamista tärkeänä
- 77 % pitää humanitaarista apua tärkeänä
- Yli puolet lisäisi kehitysyhteistyörahoitusta
- 64 % vastustaa leikkauksia
Kansallismielisestä näkökulmasta tämä herättää kysymyksen: ymmärtävätkö suomalaiset, mihin veronmaksajien rahat käytetään – ja miten paljon kotimaan palvelut ovat samaan aikaan säästöpaineessa?
Lue lisää aiheesta:
Sinimusta Liike: Talouskurin kohdistuttava maahanmuuttoon ja kehitysapuun – ei suomalaisiin!Sinimusta Liike ei hyväksy Suomeen säädettävää Euroopan toiseksi korkeinta 25,5 prosentin arvonlisäveroa. Puolueen mukaan päätös on…
Suomen kehitysavussa paljastui karmea hyväksikäyttö – ulkoministeriö halusi salata maineen vuoksiUlkoministeriön tukemassa kehitysyhteistyöhankkeessa paljastui vakavia epäilyjä laajasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja häirinnästä…
Sinimusta Liike vaatii kehitysavun siirtämistä tukemaan suomalaista huoltovarmuuttaMeneillään oleva Suomen maatalouden alasajo romahduttaa suomalaisen ruokaturvan ja huoltovarmuuden.
Suomi keskeyttää kehitysyhteistyön Somalian kanssa – takaisinottoyhteistyö ei ole edistynyt toivotustiSuomi keskeyttää kahdenvälisen kehitysyhteistyön maaohjelman Somalian kanssa, tiedottaa ulkoministeriö. Ministeriön mukaan maaohjelma…
Somalialaisten karkotukset pysähtyivät median paineen alla - taustalla kiistanalainen sopimus kehitysapurahastaRuotsi yritti palauttaa somalialaisia kotimaahansa, mutta Somalia ei suostunut ottamaan heitä vastaan. Karkotusoperaatio kariutui, kun…
Afrikkalaisen vastuulla oli Ruotsin antama kehitysavustus Afrikalle – vaaditaan vangittavaksi törkeästä lahjuksen antamisestaRuotsin Zimbabwen suurlähetystön neuvonantaja ja kehitysapupäällikkö Berthollet Kaboru on tänään vangittu törkeästä luottamuksen…