Hallitus vie läpi laajan eläkeuudistuksen, joka lisää sijoitusriskiä, rajoittaa indeksikorotuksia ja kasvattaa rahastointia tulevien eläkkeiden turvaamiseksi.
Suomen työeläkejärjestelmään tehdään laaja uudistus, jonka tavoitteena on vahvistaa järjestelmän rahoituksellista kestävyyttä ja turvata tulevien sukupolvien eläkkeet. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan muutokset lisäävät sijoitustuottojen tavoittelua, rajoittavat työeläkeindeksin nousua ja kasvattavat vanhuuseläkkeiden rahastointia.
Sijoitusriskin kasvattaminen keskeinen muutos
Työeläkelainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla eläkelaitoksille avataan mahdollisuus ottaa aiempaa enemmän sijoitusriskiä. Rahoitustekniikkaa muutetaan niin, että osakeriskiä voidaan kasvattaa ja vakavaraisuussäännöksiä kevennetään. Tavoitteena on parantaa pitkän aikavälin tuottoja.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan riskinoton lisääminen edellyttää myös vastapainoa: rahoitustekniikkaa uudistetaan, jotta eläkelaitokset kykenevät kantamaan kasvavan riskin kaikissa sijoitusluokissa.
Lisäksi luotonottoa laajennetaan koskemaan kaikkia työeläkevakuutusyhtiöiden, Merimieseläkekassan sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia.
Rahastointia vahvistetaan – nuoremmat sukupolvet keskiössä
Uudistuksen myötä vanhuuseläkkeiden rahastointia kasvatetaan vuosittain. Ministeriön mukaan tämä lisää järjestelmän oikeudenmukaisuutta erityisesti nuorempien sukupolvien näkökulmasta, sillä tulevien eläkkeiden rahoituspohjaa vahvistetaan.
Indeksirajoitin käyttöön vuodesta 2030
Lakiin lisätään uusi indeksirajoitin, joka rajoittaa maksussa olevien työeläkkeiden vuosittaisia indeksikorotuksia. Rajoittimen mukaan työeläkeindeksi ei saa kahden peräkkäisen vuoden aikana nousta enempää kuin palkkakerroin samana aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että eläkkeet eivät voi nousta palkkoja nopeammin.
Merkittävä vaikutus julkiseen talouteen
Eläkeuudistus on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa. Ministeriön mukaan uudistus vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin kahdella miljardilla eurolla, mikä vastaa 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta – kaksinkertaisesti asetettuun tavoitteeseen nähden.
Voimaantulo porrastetaan
Lait tulevat voimaan 1.7.2026, mutta osa muutoksista astuu voimaan myöhemmin. Työntekijän eläkelain muutokset sekä osa merimieseläkelain muutoksista tulevat voimaan 1.1.2027. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 16.6.2026.
Valtioneuvoston asetus eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskennassa käytettävistä vakioista annetaan erikseen.
Lue lisää aiheesta:
Eläkeuudistus eduskuntaan – riskit kasvavat, indeksit kiristyvät, nuoret ikäluokat uudistuksen keskiössäHallitus haluaa lisätä eläkerahastojen riskinottoa ja rajoittaa työeläkeindeksin nousua. Telan Koskinen varoittaa, ettei uudistuksen pitkän…
Tutkimus: Yhä harvempi eläkeläinen haluaa tehdä töitä - syynä synkkä työmarkkinatilanneTyöhalukkuuden lasku näkyy myös käytännössä: yhä harvempi tekee töitä eläkkeellä. Eläkeläisten halukkuus jatkaa työntekoa eläkkeellä on…
Kyselytutkimus: Eläkeläiset kokevat olevansa taakka – luottamus yhteiskunnan tukeen murenemassaEläkeläisten luottamus yhteiskunnan tukeen horjuu, ja moni kokee vanhuuden nähdyksi vain kielteisenä ilmiönä. Lähes kolme neljästä…
Yli 50-vuotiaat eivät kelpaa enää töihin - ”työelämän ongelmajätettä ja eläke on vielä kaukana”Työelämässä ikä ei ole "vain numero", se on este. Yli 50-vuotiaat jäävät yhä useammin ulkopuolelle – hiljaa, mutta järjestelmällisesti…