"Jotkut vähemmistöt on unohdettu ja antisemitismiä ylikorostetaan", sanovat hallituksen rasisminvastaiseen ohjelmaan osallistuneet järjestöt ja instituutiot.
Hallituksen luonnos rasismin torjuntaa ja tasa-arvon edistämistä koskevaksi toimenpideohjelmaksi herätti paljon kritiikkiä kesäkuussa päättyneellä lausuntokierroksella, kirjoittaa
Helsingin Sanomat.
Vaikka ohjelman suunta on oikea, jotkin vähemmistöt on unohdettu kokonaan, sanovat useat kommentteja esittäneet järjestöt ja instituutiot.
Esimerkiksi Suomen Muslimifoorumin mukaan ohjelmassa ei mainita islamofobiaa rasismin muotona eikä esitetä toimenpiteitä sen torjumiseksi.
”Tämä ilmentää nähdäksemme sitä, että hallitus ei tunnista islamofobiaa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi ja/tai ei halua myöntää sen olemassaoloa”, järjestö kirjoittaa.
"Ohjelmassa ei myöskään mainita mustalaisvastaisuutta eli antigypsismiä", Suomen Romaniyhdistys huomauttaa.
"Antisemitismille sen sijaan on ohjelmassa kokonaan oma osionsa", Suomen Punainen Risti toteaa lausunnossaan.
Vaikka lausunnoissa korostetaan antisemitismin torjunnan tärkeyttä, muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitää antisemitismipykälää epäsymmetrisenä suhteessa muiden vähemmistöjen huomioimiseen.
”Kolmivuotisessa toimenpideohjelmassa 1,2 miljoonaa euroa eli viidennes koko budjetista on allokoitu yhdelle vähemmistöryhmälle”, THL kirjoittaa.
Hallitus perustelee päätöksiään sillä, että EU:n komissio on suositellut jäsenmailleen erillisen antisemitismin vastaisen toimintaohjelman laatimista.
Juutalaisseurakuntien turvallisuuden edistämiseen kohdennetaan 400 000 euroa vuodessa.
Useissa lausunnoissa arvostellaan myös sitä, ettei
toimenpideohjelman 6 miljoonan euron budjetin jäljellä olevia varoja ole vielä korvamerkitty mihinkään.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston mukaan toimenpideohjelma ei juurikaan puutu rakenteelliseen syrjintään.
Rakenteellisella syrjinnällä tarkoitetaan piilevää syrjintää, joka vaikuttaa esimerkiksi työnhakuun.
Valtaosa luonnoksen toimenpiteistä liittyy erilaisten tapahtumien, koulutustilaisuuksien, arvioiden ja selvitysten järjestämiseen sekä olemassa olevien toimijoiden, kuten saamelaisia ja viittomakielisiä koskevien totuus- ja sovintokomissioiden, tukemiseen.
"Kampanjoiden ja koulutuksen vaikutus voi todistetusti jäädä vähäiseksi, ja rasismista on jo paljon tutkimustietoa", Oulun kaupunki kirjoittaa lausunnossaan.
”Jos resursseja on niukasti, pitäisikö niitä käyttää nykytilan kartoittamisen lisäksi myös rasismin kitkemiseen”, kaupunki kirjoittaa.
Useiden lausuntojen mukaan toimenpideohjelmasta puuttuvat selkeät tavoitteet ja seurantamittarit.
Myöskään hallituksen suunnittelemat rikoslain uudistukset, kuten holokaustin kieltäminen sekä natsismin ja kommunismin symbolien käytön kriminalisointi, eivät vakuuta kaikkia lausunnonantajia.
"Toimenpideohjelmaan ei sisälly toimenpiteitä vihapuheen kitkemiseksi", esimerkiksi Ihmisoikeusliitto kritisoi.
EU:n komissio aloitti kaksi vuotta sitten rikkomismenettelyn Suomea vastaan, koska komissio pitää erityisesti rikoslain kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoivaa säännöstä liian suppeana.
Huhtikuussa oikeusministeri
Leena Meri (ps) lakkautti EU-velvoitteiden toimeenpanoa valmistelleen rasismirikostyöryhmän.
”Näitä toimia vasten on ilmeistä, että hallitukselta puuttuu poliittista tahtoa torjua rasismia rikoslainsäädännön keinoin”, Ihmisoikeusliitto kirjoittaa lausunnossaan.
Rasismin vastaisen toimenpideohjelman luonnoksesta annettiin lausuntokierroksella lähes 100 lausuntoa.
Osa lausunnonantajista pitää ohjelmaa hyvänä ja kannatettavana.
”Toimenpideohjelmaluonnos sisältää kattavasti toimenpiteitä eri elämänalueille rasismin torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi”, kirjoittaa esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK lausunnossaan.
Toimenpideohjelmaluonnoksesta saatuja lausuntoja käsitellään parhaillaan virkamiestasolla.
Lopullinen ohjelma on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston istunnossa kesällä ja julkaista elokuussa. Tuolloin selviää myös budjetin yksityiskohtainen sisältö.
Toimenpideohjelma on osa hallituksen toimia rasismin torjumiseksi Suomessa. Keskustelu rasismin torjunnasta käynnistyi viime kesänä entisen elinkeinoministeri
Vilhelm Junnilan (ps), nykyisen elinkeinoministeri
Wille Rydmanin (ps) ja valtiovarainministeri
Riikka Purran (ps) vanhojen rasististen tekojen, kirjoitusten ja yksityisviestien tultua julkisuuteen.
Lähde:
HS
