Teknologiajätti Googlella on neljä tavoitetta ajettavanaan Suomen hallitusohjelmaan, kertoo Googlen yhteiskuntasuhteista vastaava Heidi Jern.
Huhtikuun alussa järjestettäviin eduskuntavaaleihin voi kohdistua kyberhyökkäyksiä ja muuta häirintää,
oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoi viime viikolla.
Myös Googlella ollaan valmiina torjumaan vaikutusyrityksiä, sanoo Googlen Suomen yhteiskuntasuhteiden päällikkö
Heidi Jern.
”Hybridivaikuttaminen on vaikeasti hallittava kokonaisuus. Kun keinot torjua kehittyvät, myös vaikuttamisen keinot kehittyvät”, Jern sanoo videopuhelussa Googlen Tukholman toimistosta.
Ennen vaaleja Google kokoaa erillisen turvallisuusryhmän turvaamaan vaaleja. Jernin mukaan yhtiö toimii näin maailmanlaajuisesti.
”Haluamme torjua väärää tietoa ja mahdollista disinformaatiota. Samalla haluamme tarjota pääsyn luotettavaan tietoon äänestyspäätösten tueksi sekä tukea ehdokkaita ja mediaa toimimaan turvallisesti netissä”, Jern luettelee Googlen vaalitoimintaa.
Keskeisessä asemassa on teknologia, joka tunnistaa väärää tietoa ja disinformaatiota erityisesti Googlen hakukoneessa ja YouTubessa, jotka ovat osa yhtiön tuotevalikoimaa.
”Helposti ajatellaan, että mahdollinen Suomeen kohdistuva väärä tieto olisi suomeksi”, Jern huomauttaa.
Algoritmi ei tunnista satiiria
Jernin mukaan Googlen erillinen turvallisuusuhkien ryhmä on opettanut algoritmia tunnistamaan verkosta sellaiset aihealueet, joihin liittyvää väärää tietoa saattaa levitä muita aihepiirejä useammin, joko vahingossa tai tahallisesti. Kun algoritmi löytää etsimänsä, se lähettää sisällön ihmisen tarkistettavaksi.
”Kone tunnistaa hyvin alastomuutta, mutta se ei esimerkiksi pysty ymmärtämään, mikä on satiiria ja mikä ei”, Jern perustelee.
Jernin mukaan Googlen turvallisuusuhkien ryhmä on hyvin tietoinen Venäjän roolista Suomen rajanaapurina. "Suomessa on myös verraten merkittävä venäjänkielinen vähemmistö", Jern huomauttaa.
Esimerkkinä etukäteen seurattavista aiheista Jern viittaa sotaharjoituksiin itärajan molemmin puolin. Aiheeseen liittyvää videota levitettiin viime vuoden lopulla.
”Videot Suomen puolustusvoimien harjoituksesta olivat vanhoja, mutta verkossa väitettiin, että videot ovat tuoreita ja Venäjän rajalta. Toinen esimerkki maailmalta on narratiivi, jossa kyseenalaistetaan vaaliviranomaisten puolueettomuus. Tällaista ei välttämättä ole suomeksi vaan muilla kielillä, mutta se voi vaikuttaa vähemmistöihin.”
Google haluaa paitsi "turvata Suomen vaalit myös vaikuttaa tulevaan hallitusohjelmaan". Samaa tekevät eri etujärjestöt. Ajankohta on juuri nyt, sillä eduskuntavaalit ovat huhtikuussa.
Google on ensimmäistä kertaa listannut tavoitteensa Suomen hallitusohjelmalle. Vaikutusvaltaisen teknologiajätin kohdalla lobbaaminen on erityisen silmiinpistävää, sillä yhtiö on kaivanut meistä kaiken tiedon esiin, kun olemme luulleet etsivämme tietoa Googlelta itseltään.
Googlen valikoidut hakutulokset
Mitä Google sitten haluaa Suomen lainsäädännöltä?
Näppäile sana, toinen ja kolmas Googlen hakukoneeseen. Paina enteriä.
"Mitkä ovat Googlen hallitusohjelmatavoitteet 2023?"
Vastauksia tulee tuhansia, mutta oikeaa osumaa ei löydy listasta. Googlen hakukone ei siis kerro Googlen omia tavoitteita. Tai oikeammin: Avoimeen dataan vannova Google ei laita omia tavoitteitaan verkkoon kaiken kansan tutkittavaksi.
Lobbari Heidi Jern tietää vastauksen. Hänen mukaansa on neljä olennaista kohtaa.
”Google on kansainvälinen yritys, ja kun vaaleja järjestetään eri maissa, mietimme, mitä ottaa huomioon ja miten käydä yhteiskunnassa vuoropuhelua”, Jern selittää.
Teknologiajätti korostaa myös luottamusta ja halukkuutta käyttää digitaalisia palveluja ja tekoälyä. Käytännössä Google ehdottaa tekoälyn käyttöä esimerkiksi vähäpäästöisen liikenteen suunnittelussa ja hoitojonojen purkamisessa. Teknologiajätti vaatii puolestaan, että tekoälyn käytölle ei pitäisi olla oikeudellisia esteitä.
Toisekseen Google painottaa digitaitojen koulutusta.
Kolmanneksi yhtiö korostaa digitaalisia kasvumahdollisuuksia pienissä ja keskisuurissa suomalaisyrityksissä. Kasvu auttaisi tietysti myös Googlea. Tässä Jernillä on mielessä konkreettinen veroehdotus "harkittavaksi".
”Italiassa ja Japanissa on käytössä verokannustin, mitä olemme mielenkiinnolla seuranneet. Siinä yritysten investoinnit ohjelmistoihin ja datan käsittelyyn voi ainakin osittain vähentää verotuksessa”, Jern sanoo.
Neljäs Googlen tavoitteista liittyy tietoverkkojen sääntelyyn EU-tasolla. Jern korostaa, että Suomen on pysyttävä aktiivisena tässä asiassa.
"Suomessa ei ole osaajapulaa eikä eturistiriitoja Googlen osakkeenomistajien kanssa"
Jernin mielestä Suomi on "digitaalinen edelläkävijä". Hänen mukaansa Suomella on hyvät edellytykset olla jatkossakin yksi maailman kehittyneimmistä yhteiskunnista.
”Se edellyttää jatkuvaa kehittymistä, ja yksi esimerkki tästä on osaaminen: En ole osallistunut yhteenkään alan keskusteluun, jossa osaajapulasta ei olisi puhuttu. Osaajilla Suomi pärjää myös jatkossa kansainvälisessä kilpailussa”, Jern sanoo.
”Googlella on usein samoja tavoitteita kuin Suomella. Suomi haluaa selkeää lainsäädäntöä EU-tasolla kuten Google. Yritysten intressissä on selkeä lainsäädäntö, mikä tuo mukanaan ennakoivuutta.”
EU on viime vuosina säätänyt
lakeja Googlen kaltaisten jättiläisten suitsimiseksi ja digitaalisten markkinoiden sääntelemiseksi. Jernin mukaan Googlen ja EU:n suhde on "rakentavasti keskusteleva".
Jern korostaa, että Google luo ja tuo markkinoille jatkuvasti uutta teknologiaa ja palveluja.
”Siitä syntyy luonnollisesti tarve käydä keskustelua teknologian roolista yhteiskunnassa. Me toivomme, että Suomi jatkossakin suhtautuu myönteisesti innovaatioihin, digitalisaatioon ja avoimen internetin tuomiin mahdollisuuksiin."
Jernin mukaan Googlen osakkeenomistajien ja Suomen edut eivät ole ristiriidassa keskenään. " Ne eivät ole", Jern painottaa, mutta aihe ei tunnu juuri innostavan häntä.
”Jos haluaa keskustella yhteiskuntasuhteiden merkityksestä yritykselle, keskustelua kävisi parhaiten pomon pomon pomo”, Jern sanoo.
Tällainen pomo voisi olla Googlen toimitusjohtaja
Sundar Pichai, joka
vieraili Suomessa kertaalleen vuonna 2019. Jernin mukaan Googlen toimitusjohtajan taannoinen vierailu osoitti, kuinka tärkeä markkina-alue Suomi on Googlelle. Yhtiöllä on suuri datakeskus Haminassa ja kaikkiaan kuusisataa työntekijää Suomessa.
”Pichai oli erityisen otettu siitä, miten tekoälyä hyödynnettiin Suomessa jo silloin”, Jern sanoo.
Kuka on Heidi Jern?
- Googlen yhteiskuntasuhteiden päällikkö Suomen suuntaan, 38-vuotias.
- Valtiotieteen maisteri Åbo Akademista.
- Työskennellyt aiemmin Brysselissä EU-tasolla Carl Haglundin, Jyrki Kataisen, Olli Rehnin sekä Nils Torvaldsin avustajana.
- Asuu perheineen Tukholmassa, kotoisin Vaasasta.
Lähde:
HS
