Suomalaisten pitäisi lukea ajatuksella jotkut Ruotsista tulevat uutiset. Jotta voisi maistella etukäteen sitä kiukkua, jota Suomessakin tullaan tuntemaan lähivuosina.
Gislavedin kunta päätti kunnanhallituksen kokouksessa hankkia 15 uutta kesämökkityylistä, mutta talviasuttavaa asuntoa tulijoille. Ja erityisesti keille tulijoille? Perheenyhdistämisohjelman avulla tulleille kolmansien maiden tulijoille.
Sen jälkeen kun kunnassa saatiin tietää, että suunnilleen 100 perheenyhdistämisohjelman avulla maahan tullutta henkilöä tulee muuttamaan Gislavediin, kunnanhallituksessa ollaan tehty pitkää päivää, jotta tulijoille löydetään asuntoja.
Suurin osa tapauksista on ns. ankkurilapsi-tapauksia. Tarkoittaa sitä. että kehitysmaalainen perhe lähettää lapsen ankkurina Ruotsiin. Lapsi tulee matkan jonkun sukulaisen tai muun palkatun aikuisen mukana. Ruotsissa lapsi asutetaan joko sotalasten asumisyksiköihin, mutta monissa tapauksissa myös sukulaisten hoiviin, jotka ovat olleet jo kauemmin maassa.
Kun lapsi sitten saa lopulta sen oleskeluluvan niin vuorossa on loppuperhe. Ankkuritapauksissa lapsen perässä tulee isää, äitiä, siskoa, setää ja anopin kaimaa. He saavat nyt automaattisesti oleskeluluvan ilman mahdollisuuttakaan kielteiseen. Toisin sanoen oleskelulupa loppuperheelle on enää hallinnollinen paperintäyttelytoimi.
Näin he saavat ikäänkuin lottovoiton. Ilmaisen loppuelämän kestävän ylläpidon ja ilmaisen asunnon Ruotsiin tullessaan ensimmäisestä päivästä alkaen.
Gislavedin kunnanhallituksen puheenjohtaja Marie Johansson (S) iloitsee kunnanhallituksen päätöstä hankkia asuntoja:
– Tuntuu hyvältä, että saimme näin simppelisti asian ratkaistua. Saimme tietää vasta muutamia viikkoja sitten tilanteesta ja kutsuimme kunnanhallituksen extrakokoukseen. Meillä ei olisi ollut aikaa odottaa kuukautta seuraavaan kokoukseen, sillä meidän piti löytää ratkaisu heti.
Kunnanhallitus päätti perjantaina lyhyessä ja kiistattomassa istunnossaan, että se hankkii 15 vapaa-ajan asuntoa, eli nopeasti pystytettäviä elementtitaloja. Talot pystytetään Glashusetin puistoon. Kukin talo maksaa noin 300 000 kruunua (31 500 euroa). Taloja on tarkoitus pitää jonkinlaisina starttiasuntoina ja sitä mukaa kun taloja vapautuu niin tulijat saavat muuttaa isoihin oikeisiin taloihin.
Johansson täsmentää:
– Näissä perheissä on monesti monta lasta, joten nämä ensiasunnot ovat vain startti Ruotsissa olemisen alkuun.
Kaikki muut kunnanhallituksen jäsenet äänestivät asian puolesta, paitsi Sverigedemokraatit.
Aiemmin kesällä kunta varasi jo 16 huoneistoa tulevien uusruotsalaisten käyttöön.
On mielenkiintoista, että Gislavedissa on huutava asuntopula. Moni pienituloisen ruotsalaisperheen nuorukaisen on mahdotonta saada asunto kunnalta, koska kaikki vapautuvat asunnot annetaan käytännössä uusruotsalaisille. Yhtä kurjassa asemassa ovat esim. pienituloiset yksinhuoltajat tai muuten laitapuolen kulkijat, joille kaupunki ei pysty järjestämään asuntoja.