Afrikan maat voivat yhä useammin estää Euroopasta karkotettuja maahanmuuttajia saapumasta alueelleen.
Presidentti Adama Barrow’n johtama afrikkalainen Gambia kieltäytyy ottamasta takaisin tuhansia Saksassa ja muualla Euroopan unionissa asuvia kansalaisiaan, jotka on määrätty karkotettaviksi ja joiden paluu Länsi-Afrikkaan on estetty.
Koska Barrow on vuodesta 2019 lähtien kieltäytynyt myöntämästä laskeutumislupia Euroopan unionin maista tuleville karkotuslennoille, EU:n viranomaiset ovat olleet ja ovat edelleen voimattomia karkottamaan 6 000:ta niistä 16 000 gambialaisesta, jotka asuvat tällä hetkellä Saksassa ja jotka on määrätty poistumaan maasta, Die Welt kertoo.
Gambia – jossa 95 prosenttia väestöstä on muslimeja – väittää, ettei se voi ottaa takaisin Euroopassa laittomasti oleskelevia kansalaisiaan, koska heitä ”ei voida integroida takaisin yhteiskuntaan”. Jos heidät palautettaisiin, he aiheuttaisivat yhteiskunnallisia levottomuuksia maassa. Näin ollen hallitus kieltäytyy noudattamasta kansainvälistä lainsäädäntöä, joka velvoittaa maita ottamaan karkotetut kansalaisensa takaisin.
”Sosiaalisia levottomuuksia on odotettavissa, kun tuhannet gambialaiset palaavat”, Gambian hallituksen edustaja väitti. ”Yritämme lujittaa rauhaa, vakautta ja demokratiaa maassamme.”
Presidentti Barrow, joka on ehdolla uudelleenvaaleihin ensi joulukuussa, ei halua nähdä eri puolilla Eurooppaa asuvia karkotettuja gambialaisia kotiutettavan monestakaan syystä. Yksi tärkeimmistä Barrow’n toistuvasti mainitsemista syistä on se, että maan väestön enemmistö – joka koostuu hieman yli kahdesta miljoonasta ihmisestä – uskoo, että näiden nyt eri puolilla Eurooppaa asuvien nuorten miesten lähtö on auttanut poistamaan rikollisuutta ja väkivaltaa Gambiasta. Jos nämä nuoret miehet palaisivat takaisin, he uskovat, että rikollisuus ja väkivalta palaisivat väistämättä myös takaisin, hän väittää.
Koska Gambia on lisäksi riippuvainen Saksasta ja Euroopan unionista tulevista kehitysavun rahalähetyksistä, jotka muodostavat yli viidenneksen – tarkalleen 21 prosenttia – maan bruttokansantuotteesta (BKT), maan talous todennäköisesti heikkenisi jyrkästi, jos monet sen kansalaisista palautettaisiin. Näin ollen Barrow’n olisi taloudellisesti harkitsematonta sallia Euroopasta tulevien karkotuslentojen laskeutuminen vaalikampanjan aikana.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tietojen mukaan ulkomailla asuvat gambialaiset, joita on noin 118 000, lähettivät takaisin 495 miljoonaa euroa (588 miljoonaa dollaria) vuonna 2020.
”Monet elinkeinot ovat riippuvaisia Euroopasta tulevista rahansiirroista”, sanoi Baden Württembergin pakolaisneuvoston edustaja Julian Straiger.
Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) ja Afrikan unionin poliittisen analyytikon Emmanuel Bensahin kaltaiset henkilöt väittävät, että on muitakin tekijöitä, kuten COVID-19-pandemia, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi Gambian kantaan karkotettujen vastaanottamisesta.
”Gambian presidentti ei voi olla varma karkotettavien COVID-19-statuksesta. Lisäksi Gambia on pieni maa, eikä terveydenhuoltojärjestelmä ole selviytynyt kovin hyvin COVID-19:stä”, Bensah sanoi ja väitti, että karkotettujen saapuminen olisi epäilemättä lisätaakka maalle.
Gambian ulkopoliittisen käyttäytymisen vuoksi Saksan ja Itävallan viranomaiset ovat alkaneet pelätä, että presidentti Barrow’n asettaman kaltaiset maihinnousukiellot voisivat yleistyä kaikkialla Afrikassa. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijan Gawaya Tegullen mukaan Euroopan hallitukset ovat syystäkin hermostuneita, sillä Gambian päätös ei ole yksittäinen, ja hän huomauttaa, että vastaavia tapauksia on jo tapahtunut Guinean, Eritrean ja Sierra Leonen hallitusten kanssa.
Lähde: Remix