EU kamppailee korjatakseen vuosia jatkuneen laiminlyönnin, joka liittyy maanteiden ja rautateiden kunnostukseen sotajoukkojen ja panssarivaunujen siirtämistä varten.
Paremmalla armeijalla ei ole suurta merkitystä, jos sitä ei saada liikkeelle.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kiinnittänyt EU: n huomion maantieverkoston, rautateiden, satamien ja lentokenttien valmiuteen joukkojen ja panssarivaunujen nopeaa siirtämistä varten.
Pullonkaulojen poistaminen ja sekä sotilaiden että siviilien käyttämien ratojen ja siltojen vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää maanosan puolustusohjelmassa. Näistä ongelmista huolimatta EU ei kuitenkaan ole suunnittelemassa välitöntä lisäystä tähän hankkeeseen liittyviin määrärahoihin.
"Mitä kauemmas itään mennään, infrastruktuuri ei kestä Yhdysvaltain, Saksan, Iso-Britannian eikä Alankomaiden panssarivaunujen raskasta painoa, kyse on siltojen kunnosta", sanoi eläkkeellä oleva
kenraaliluutnantti Ben Hodges, Yhdysvaltain Euroopan armeijan entinen komentaja, joka on nykyään sidoksissa
Center for European Policy Analysis -keskukseen (CEPA).
"Meidän on osoitettava, että pystymme liikkumaan yhtä nopeasti tai nopeammin kuin Venäjän federaatio Suwałki Gapissa (Puolan ja Liettuan välissä) tai Romaniassa", hän sanoi.
Verkkojen Eurooppa -välineestä (CEF), EU:n infrastruktuurihankkeiden rahoitusvälineestä, sovittiin viime vuonna, ja siinä kohdennetaan 1,7 miljardia euroa sotilaalliseen liikkuvuuteen. Tämä on vähemmän kuin alun perin ehdotetut 6,5 miljardia euroa (mutta enemmän kuin joidenkin kannattama nolla euroa). Budjetin leikkaaminen vaikutti hyvältä ajatukselta silloin, kun EU:n johtajat pitivät sotaa kaukaisena skenaariona.
Torstaina EU:n diplomaatit sopivat Euroopan komission kanssa, että Euroopan yhteisen strategiarahaston sotilaallisista määrärahoista käytetään lähes 340 miljoonaa euroa 22:een lähinnä pienimuotoiseen hankkeeseen osana kyseistä ohjelmaa - pääasiassa Keski-Euroopassa.
Näihin hankkeisiin kuuluvat Antwerpenistä Saksaan johtavien rautatieyhteyksien vahvistaminen, jotta pidemmät junat voivat kulkea itään, kahden Puolan lentokentän parantaminen ja liikenneyhteyksien parantaminen Tapan sotilastukikohtaan Virossa.
Eräs neuvotteluihin osallistunut virkamies kertoi, että maat sopivat myös seuraavan hankerahoituskierroksen aikaistamisesta syyskuusta toukokuuhun, vaikka se ei muutakaan kokonaisbudjetin kokoa.
EU:n käsitys puolustusmäärärahoihin muuttunut
Kriitikot valittavat, että rahoituksen määrä on huomattavasti pienempi kuin mitä tarvitaan Euroopan mantereen valmistautumiseksi sotilaalliseen uhkaan, ja jotkut Euroopan parlamentin jäsenet vaativat menojen pikaista lisäämistä.
"Rahamäärä on naurettava", sanoi romanialainen Euroopan parlamentin jäsen
Marian-Jean Marinescu. Euroopan kansanpuolueen lainsäätäjä oli yksi parlamentin johtavista henkilöistä CEF-neuvotteluissa. Hän sanoi, että sovittu lopullinen kokonaissumma on "lähes olematon" verrattuna unionin strategisiin tarpeisiin.
“Aikaisemmasta skeptisyydestä huolimatta sotilaallisen liikkuvuuden tarpeellisuus on sodan ansiosta muuttunut 180 astetta”, toteaa asiaa käsittelevä komission korkea virkamies.
"Euroopassa on vallinnut käsitys, että meidän ei tarvitse kuluttaa rahaa puolustukseen", sanoo
Georg Riekeles, joka työskentelee Brysselissä toimivan
European Policy Centre -ajatushautomon turvallisuusasioista vastaavassa yksikössä. "Helmikuun 24. päivän jälkeen (kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan) tämä käsitys on muuttunut täysin”, hän toteaa.
Infrastruktuuriongelmat ovat olleet ilmeisiä jo vuosia, kun Nato laajeni itään. Sen sijaan maantie- ja rautatieinvestoinnit eivät pysyneet perässä.
Vuonna 2017 Hodges johti Yhdysvaltain joukkojen maihinnousua Bremerhaveniin Luoteis-Saksassa. Vaikka satamainfrastruktuuri oli kunnossa, kulkureitit ulos eivät olleet. "Alueelle syntyy liikennetukos, kun sieltä pitäisi nopeasti päästä liikkeelle. Olipa satama kuinka suuri tahansa, jos et ole valmistautunut nopeaan liikkumiseen, kaikki ruuhkautuu”,
Hodges sanoi.
Sotilaallista liikkuvuutta koskevaa ohjelmaa on kiireellisesti tehostettava
Tämä on ongelma, kun liittouma pyrkii vahvistamaan joukkojaan idässä pelotellakseen Venäjää.
"Pelkästään Karpaattien vuoriston yli on hyvin vaikeaa päästä Romaniaan, kun panssarivaunu on kuljetusauton perässä", Hodges sanoi.
Vaikka Nato koordinoi sotilaallisia toimia, se ei rahoita siltoja, rautateitä eikä maanteitä. Tässä EU:n on tarkoitus olla mukana CEF:n avulla.
"Sotilaat käyttävät samaa infrastruktuuria kuin siviilitkin, joten he törmäävät samoihin ongelmiin", komission virkamies sanoi. " He törmäävät ongelmiin satamissa, kun siirrytään laivoista rautateille. He törmäävät samoihin pullonkauloihin kaupunkien solmukohdissa tai samoihin lyhennettyihin junien pituuksiin. Heillä on samoja ongelmia, koska tietyt lentokentät eivät ole yhteydessä rautatieliikenteeseen."
CEF:n sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoilla pyritään yhdistämään lentokentät rautateihin, vahvistamaan siltoja ja raivaamaan satamissa tilaa nopeille maihinnousuille. Puolustuksen kannalta kriittisinä pidetään myös muita suurempia hankkeita, kuten
Rail Baltica -hanketta. Se on 5,8 miljardin euron arvoinen eurooppalainen standardiraideliikenteen junayhteys, joka kulkee Viron, Latvian ja Liettuan kautta Puolaan.
Torstaina hyväksytyistä hankkeista 5 miljoonaa euroa osoitetaan sotilaallisten voimavarojen parantamiseen Rail Baltican Latvian osuudella.
Suurin hyväksytty rahoitus oli 60 miljoonaa euroa
Via Balticalle, Baltian läpi kulkevalle tieyhteydelle. Kyseessä tuskin on kovin suuri investointi, kun otetaan huomioon, että uudet hankkeet maksavat yleensä miljardeja euroja.
Marinescu toivoo, että unioni ryhtyy toimiin nyt eikä odota seuraavaa seitsenvuotista CEF:n infrastruktuuribudjettia vuonna 2028. "Meidän on saatava jotain aikaan nyt", hän huomautti.
Parlamentin liikennevaliokunnassa viime viikolla käydyssä keskustelussa hän ehdotti, että EU:n elvytys- ja sopeutumisrahastoon turvauduttaisiin, sillä pandemian jälkeisen rahaston lainoista noin 232 miljardia euroa ei ole vielä korvamerkitty käytettäväksi.
"Osa näistä rahoista voitaisiin käyttää kaksikäyttöisen infrastruktuurimme tarpeisiin", Marinescu sanoi.
Tällä viikolla yli 60 Euroopan parlamentin jäsentä eri poliittisten ryhmien edustajista lähetti
Politicon tietoonsa saaman kirjelmän EU:n johtajille ja Ranskan presidentille
Emmanuel Macronille, jossa he "kiinnittävät huomiota siihen, että sotilaallista liikkuvuutta koskevaa ohjelmaa on kiireellisesti tehostettava".
Tämä tarkoittaa, että EU:n varoja on suunnattava enemmän "strategisesti kiireellisiin hankkeisiin erityisesti EU:n itäosissa" ja että “hankkeiden arviointi- ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä on yksinkertaistettava”, he toteavat kirjelmässä.
Lähde: Politico
