Ranskalainen energia-asiantuntija: "Teollisuuden elpyminen vuonna 2021 tapahtui samaan aikaan, kun Saksan tuulivoimaloiden tuotanto laski (-14 prosenttia vuonna 2021). Tämä tilanne on pakottanut Saksan lisäämään voimakkaasti sähköntuotantoaan kaasu- ja hiilivoimaloillaan, mikä on johtanut näiden fossiilisten polttoaineiden kysynnän räjähdysmäiseen kasvuun."
Ranskalainen energiapolitiikan asiantuntija
Fabien Bouglé, joka on kirjoittanut kirjat "
Tuulivoimalat, ekologisen siirtymän pimeä puoli" (
Éoliennes, la face noire de la transition écologique) ja "
Ydinvoima, piilotetut totuudet" (Nucléaire, les vérités cachées), selittää 22. heinäkuuta
Le Figaro -lehden verkkosivuilla julkaistussa haastattelussa Ranskan ja Euroopan tämänhetkisen energiakriisin todellisia syitä.
Bougléa kuultiin vuonna 2019 Ranskan kansalliskokouksen uusiutuvaa energiaa käsittelevässä tutkintakomiteassa, ja hänen kirjojaan on kommentoitu laajasti hänen kotimaassaan. Hänelle on selvää, että "
tämä kokemamme kaasu- ja sähkösokki ei johdu Ukrainan sodasta, vaan sen taustalla on ajoittaisen uusiutuvan energian lisääntyvä käyttöönotto Euroopassa".
"Kysymys sähkökatkojen riskistä Ranskassa ei ole peräisin Ukrainan sodasta, ja viime vuosina EDF:n sähkönsiirrosta vastaava tytäryhtiö RTE oli useaan otteeseen varoittanut mahdollisista sähkökatkojen riskeistä", Bouglé sanoo haastattelussa.
"Ranska on todellakin sitonut järjettömiä määriä rahaa uusiutuviin energialähteisiin ja samalla laiminlyönyt ydinvoimaloidensa kunnossapidon ja kehittämisen. Korroosio-ongelmista johtuvat ydinreaktorien pysäytykset ovat seurausta tästä tilanteesta. Vuonna 2021 maamme oli sähkönviejä, tänä vuonna joudumme tuomaan paljon sähköä. Johtajiemme pitkän aikavälin näkemyksen puute - sillä he eivät nähneet tätä energiakriisiä tulevan, vaikka se alkoi jo kauan ennen Ukrainan sotaa - on johtanut meidät absurdiin tilanteeseen, jossa joudumme harkitsemaan sähkön säännöstelyä ensimmäistä kertaa 40 vuoteen", hän totesi.
"Presidentin tekemä käänne ydinvoimaa koskevassa asiassa on aivan liian tuore, jotta sillä olisi välittömiä vaikutuksia", Bouglé arvioi ja lisää, että
"10 vuoden ajan olemme tehneet monia huonoja valintoja, kuten Alstomin ja Arabellen turbiinien myyminen, ajoittaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuliturbiinien, merkittävä lisääminen, Fessenheimin ydinvoimalan sulkeminen, pitkän aikavälin näkemyksen menettäminen energiapolitiikassamme ja teollisen asiantuntemuksemme tuhoutuminen". Turbiinit myytiin amerikkalaiselle General Electricille silloisen talousministerin
Emmanuel Macronin hyväksynnällä.
Fessenheimin ydinvoimala suljettiin lopullisesti vuonna 2020, 42 toimintavuoden jälkeen. Vuonna 2015 annetun "vihreää kasvua edistävää energiamurrosta" koskevan lain nojalla, jossa vaadittiin ydinvoiman sähkön osuuden vähentämistä uusiutuvien energialähteiden hyväksi. Fessenheim oli ensimmäinen ydinvoimaloista, joka suljettiin ennen presidentti Emmanuel Macronin käännekohtaa, kun hän lupasi vuoden 2022 presidentinvaalikampanjan aikana investoida uudelleen ydinvoimaan ja että Ranska rakentaisi uusia reaktoreita, jos hänet valittaisiin uudelleen.
Mutta sillä välin Bouglé puhuu Ranskan nykyisestä energiatilanteesta:
"Vuonna 2021 olimme omavarainen ja jopa 43 terawattitunnin ylijäämäinen kauppatase (vientimme ja Eurooppaan suuntautuvan tuontimme välinen erotus). Tuomme nyt kuitenkin 10 terawattituntia Saksasta ja Belgiasta. Vuoteen 2019 asti meillä oli ylijäämäinen kauppatase näiden maiden kanssa (esimerkiksi 6 terawattituntia vuonna 2018). Tämä tarkoittaa, että Fessenheimin sulkeminen - joka tarjosi naapurimaillemme hiilivapaata sähköä - on osaltaan lisännyt riippuvuuttamme Saksasta ja erityisesti sen hiilivoimasta."
Bouglé lisää, että Saksa
"näkee Ranskan sähkölaskun korotuksen hyvin myönteisessä valossa, koska se on synonyymi ranskalaisten yritysten kilpailukyvyn heikkenemiselle". Saksan Agoraenergiwende ennusti muutama vuosi sitten sisäisessä asiakirjassaan, että "
Ranskan ydinvoiman väheneminen varmistaisi saksalaisten hiilivoimaloiden kilpailukyvyn. Ja tässä tilanteessa olemme nyt."
Ranskan EDF:n ydinvoimalakannan ikääntyessä huoltoseisokit ovat viime aikoina moninkertaistuneet. Tällä hetkellä Ranskan ydinvoimalat toimivat noin 50 prosentilla kapasiteetistaan, mikä pahentaa energiakriisiä myös naapurimaissa.
Paradoksaalista on, että tuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien kehittäminen johtaa Ranskassa paluuseen fossiilisten polttoaineiden käyttöön.
"Lämpövoiman tuotantokapasiteettimme ei ole pitkällä aikavälillä merkittävästi vähentynyt", ranskalainen asiantuntija sanoo. "Meidän pitäisi jopa olla riippuvaisempia fossiilisten polttoaineiden voimalaitoksista vuoteen 2022 mennessä. RTE:n vuoden 2021 taseen lukujen mukaan Ranskan fossiilisten polttoaineiden sähköntuotanto oli 8 prosenttia vuonna 2021. Se on pientä kasvua vuodesta 2020, kun hiilivoimalla tuotettu sähkö kaksinkertaistuu."
"Koska tuuli- ja aurinkoenergia ovat todellakin ajoittaisia ja ydinvoima ei mahdollista tuotannon nopeaa lisäämistä tai vähentämistä. Mitä enemmän tuulivoimaloita rakennetaan, sitä enemmän kaasu- tai fossiilisia voimaloita on suunniteltava niiden täydennykseksi", hän jatkaa.
"Tämän vuoksi on täysin harhaanjohtavaa uskoa, että vähentäisimme riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista kehittämällä ajoittaista uusiutuvaa energiaa. Ja tämän vuoksi myös kaasu- ja öljy-yhtiöt, kuten Engie ja TotalEnergie, investoivat massiivisesti ajoittaiseen uusiutuvaan energiaan vakiinnuttaakseen fossiilisten polttoaineiden markkinoitaan pitkällä aikavälillä", Fabien Bouglé jatkaa.
Lähde:
Remix
