Eurooppalaiset äänestäjät ovat yhtä tyytymättömiä kuin maanviljelijätkin siihen, miten EU:n talousarviosta suurimman osan muodostavaa maataloutta suojellaan.
Lähes puolet Euronewsin 26 000 eurooppalaisen äänestäjän Ipsos-kyselyyn vastanneista katsoi, että EU:n toimet vaikuttavat kielteisesti Euroopan maatalouden suojeluun ja elintarvikeomavaraisuuteen.
Molemmat näkökohdat ovat keskeisellä sijalla EU:n maataloustukiohjelmassa, yhteisessä maatalouspolitiikassa (CAP), joka on myös yksi EU:n suurimmista rahavaroista.
Äänestystulosta voidaan pitää merkittävänä epäonnistumisena unionin keskeisessä maatalouspolitiikassa, sillä EU:n lainsäätäjät eivät ole onnistuneet hyödyntämään erityisesti maatalouteen varattua rahoitusta, jonka osuus EU:n koko talousarviosta on kolmannes.
Vain viidesosa kyselyyn vastanneista oli tyytyväinen EU:n toimiin Euroopan maatalouden suojelemiseksi, mutta tyytymättömyys näyttäisi olevan suurimmillaan erityisesti niissä maissa, joissa maataloustuotanto on suurinta, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, kuten Tanskassa ja Romaniassa.
”On mielenkiintoista, että vastaajat EU:n suurimmissa tuottajamaissa, joiden kärjessä on Ranska mutta myös Puola, Espanja ja Italia, suhtautuvat kielteisimmin”, Dublinin Trinity Collegen Euroopan maatalouspolitiikan professori Alan Matthews kertoi Euronewsille.
CAP-ohjelman johtava asiantuntija Matthews arvioi, että päättäjille on edelleen avoin kysymys, ovatko vastaajat vastanneet näin, koska he katsovat, että ympäristötavoitteiden tiukentaminen on tehnyt EU:n maataloudesta kilpailukyvyttömän vai koska he katsovat, että EU ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin estääkseen kilpailukykyisemmän tuonnin kauppapolitiikan avulla.
Uusi poliittinen jakolinja
EU:n maatalous- ja elintarvikepolitiikka on ollut Ursula von der Leyenin hallinnon kipeä kohta. Euronewsin aiemmassa analyysissä todettiin, että yli puolet kauden alussa julkistetun ”pellolta pöytään” -strategian lupauksista on edelleen täyttämättä.
Alan sidosryhmien kasvava polarisoituminen sai komission päällikön ottamaan aikalisän ja keskeyttämään valmisteilla olevat uudet ehdotukset ja kutsumaan sen sijaan koolle niin sanotun strategisen vuoropuhelun ennen EU-vaaleja, jotta osapuolet saataisiin lähemmäksi toisiaan.
Euronewsin yksinoikeudella tekemä kysely paljastaa kuitenkin myös poliittisen kuilun syntymisen.
”Mielenkiintoista on poliittisten ryhmien välinen selkeä vasemmisto-oikeisto-jako”, kommentoi Matthews ja huomautti, että kielteisimpiä näkemyksiä olivat ”äärioikeistolaisia” (ID) ja oikeistopuolueita (ECR) kannattavat, kun taas vasemmistoa ja vihreitä kannattavia äänestäjiä oli enemmän, jotka katsoivat EU:n tekevän ainakin kohtuullista työtä.
CAP:n yleiseen rakenteeseen, josta lainsäätäjät sopivat tämän vaalikauden alussa, on jo tehty muutoksia maanviljelijöiden huolenaiheiden huomioon ottamiseksi.
Italian maatalousministerin Francesco Lollobrigidan mukaan nämä muutokset katsottiin tarpeellisiksi, jotta voidaan korjata joitakin CAP:n suunnittelussa olevia puutteita, jotka olivat alun perin edistyksellisten ja vihreiden poliittisten voimien esittämiä.
”CAP:n edellytyksenä oli [komission entinen varapuheenjohtaja] Frans Timmermans, jolla oli ideologinen lähestymistapa ja joka ei onneksi enää ole Euroopan politiikan edellytys”, konservatiivipoliitikko sanoi maaliskuussa EU-27:n maatalousministerien kuukausittaisessa tapaamisessa Brysselissä.
Timmermansin jäähyväiset antoivat oikeisto- ja konservatiivisille poliittisille ryhmille ”mahdollisuuden tarkastella uudelleen kehystä, jossa ympäristön kestävyys yhdistetään taloudelliseen kestävyyteen”, hän sanoi.
Elintarvikeomavaraisuus ja ruokaomavaraisuus
Kyselytutkimus osoitti myös, että kiinnostus elintarvikeomavaraisuutta kohtaan on lisääntynyt, ja se liitetään yhä useammin ruokaomavaraisuuden käsitteeseen.
Alun perin agroekologisen liikkeen 1990-luvulla lanseeraama elintarvikeomavaraisuus on muodissa nykyisessä poliittisessa keskustelussa erityisesti Ranskassa ja Italiassa.
On kuitenkin epäselvää, miten elintarvikeomavaraisuus voidaan määritellä EU:n tasolla. Toiset katsovat, että sen pitäisi olla osa EU:n kauppapolitiikan uudelleentarkastelua, ja toiset taas pyrkivät lisäämään EU:n sisäistä maataloustuotantoa hinnalla millä hyvänsä.
Matthews yhdisti Euronewsin kyselytutkimuksen tulokset äskettäiseen Eurobarometri-tutkimukseen, jossa kartoitettiin kansalaisten näkemyksiä kansainvälisen kaupan ja maatalouden välisestä suhteesta.
”Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli samaa mieltä siitä, että EU:n alueelle pitäisi tuoda kaikenlaista alkuperää olevia maataloustuotteita vain, jos niiden tuotanto täyttää EU:n ympäristö- ja eläinten hyvinvointinormit”, Matthews sanoi ja lisäsi, että enemmistö Eurobarometri-kyselyyn vastanneista kannatti myös tuonnin kaupan esteitä – kehitysmaita lukuun ottamatta.
FarmEurope-ajatushautomon hiljattain esittämässä kestävyysindikaattorissa todettiin, että EU:n elintarvikeomavaraisuus paranee sekä liha- että maitotuotteiden osalta, ja kasvintuotannossa on ylijäämää Ranskan sekä Keski-Euroopan ja Baltian maiden johdolla.
EU:n omavaraisuus kotieläinten rehun osalta näyttää kuitenkin heikkenevän nopeasti, sillä Iberian niemimaalla, Saksassa ja Italiassa on vakavia puutteita.
Lähde: Euronews
