Ilkka Salmi on EU:n ykkösmies terrorismin torjunnassa. Hän otti hiljattain tehtäväkseen koordinoida jäsenvaltioiden valmiuksia vastata nykyisiin turvallisuusuhkiin. Euronews haastatteli häntä viime perjantaina Brysselissä pidetyn Euroopan neuvoston kokouksen yhteydessä.
Miten määrittelisitte terrorismin vuonna 2022?
Salmi: Meidän on edelleen pidettävä mielessä, että terrorismia on olemassa. Jos ajattelemme esimerkiksi radikaaleja islamistisia näkemyksiä tai jihadismia, ideologia on edelleen olemassa, vaikka kalifaatti on lyöty Syyriassa. Meidän on oltava valmiita siihen.
Otatte tämän tehtävän vastaan aikana, jolloin terrorismi on jäänyt hieman taka-alalle. Onko uhka vain pudonnut pois poliittiselta asialistalta?
Salmi: Valitettavasti terrorismin uhka on jatkuvasti olemassa. On todettava, että se on osittain ehkä jopa lisääntynyt. Emme voi sanoa, että se olisi kokonaan kadonnut. Erityisesti Euroopan näkökulmasta - pandemialla on saattanut olla vaikutusta. Ihmiset eivät enää liiku yhtä vapaasti kuin ennen. Yksi asia, jota haluaisin myös korostaa on kestävyys. Ja se on tietenkin hyvä asia. Olemme nähneet Euroopassa erilaisia, valitettavia terrori-iskuja, joissa on menetetty ihmishenkiä. Yhteiskunnat ovat kuitenkin onnistuneet toipumaan.
Mikä on mielestänne tämänhetkinen tilanne, kun puhumme terrorismin uhasta Euroopassa ja muista kiireellisistä kysymyksistä?
Salmi: Periaatteessa on kolme asiaa. Ensimmäinen on se, että jihadismi tai radikaali islamistinen uhka on edelleen olemassa. Toiseksi olemme todellakin nähneet äärioikeistolaisuuden, erityisesti “väkivaltaisen valkoisen äärioikeistolaisuuden”, korostuvan Euroopassa. Kolmas asia on tietenkin teknologian kehitys. Uudella teknologialla on myös merkitystä vihapuheen tai terroristisen sisällön levittämisessä verkossa.
Aiemmin useat Euroopan kansalaiset ovat liittyneet terroristijärjestöihin. Onko Eurooppa mielestänne edelleen houkutteleva paikka näille järjestöille rekrytoida ihmisiä? Ja mitkä voisivat olla tällaisten värväysten perimmäiset syyt?
Salmi: Se, mitä näimme esimerkiksi vuosina 2012 - 2014 ja erityisesti vuonna 2015 Syyrian kriisin ja
Daeshin tai ISIS:n perustamisen yhteydessä, sai jotkut eurooppalaiset lähtemään ja liittymään näiden terroristijärjestöjen riveihin. Teoriassa se on edelleen olemassa. Olemme nähneet kehityksen Afganistanissa. Se on varmasti yksi kysymys, jota seuraamme.
Viimeisellä vuosineljänneksellä maahanmuutosta tuli jälleen tärkeä aihe esityslistalla. Uskotteko, että maahanmuuton ja terrorismin välillä on yhteys, kuten jotkut väittävät?
Salmi: Maahanmuuton ja terrorismin välille ei todellakaan voida vetää suoraa yhteyttä. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, että jos ihmisiä liikkuu paljon ympäri maailmaa, terroristijärjestöt saattavat yrittää käyttää sitä hyväkseen ja soluttautua joukkoon.
Olemme Brysselissä - kaupungissa, jota terrorismi on koskettanut aiemmin. Mitkä ovat mielestänne ensisijaiset tavoitteet, jotta Euroopasta tulisi turvallisempi paikka?
Salmi: Meidän on varmistettava, että yhtäältä yksityisyyden suojan ja toisaalta turvallisuuden välinen tasapaino otetaan huomioon. Silloin meidän on varmistettava, että lainsäädäntömme antaa lainvalvontaviranomaisillemme mahdollisuuden työskennellä tehokkaasti. Samalla varmistamme, että uusi teknologia on näiden viranomaisten käytettävissä.
Pandemia on myös kiireellinen kysymys. Hiljattain julkaistussa Europolin raportissa on viitattu vuoteen 2020. Raportissa todetaan, että terroristijärjestöt käyttävät Covid-19-pandemiaa hyväkseen kiihdyttääkseen vihapuhetta ja vihatekoja, sekä siihen liittyvää verkkopropagandaa. Mitä tehdään tämän ongelman torjumiseksi ja ratkaisemiseksi, joka voi tulevaisuudessa kasvaa?
Salmi: On hyvin ajankohtaista tarttua näihin haasteisiin. Niin sanottu verkkoterrorismia koskeva lainsäädäntö tulee voimaan. Kyseessä on EU:n lainsäädäntö, jonka perusajatuksena on, että palveluntarjoajat ja sosiaalisen median alustat ovat velvollisia poistamaan terroristisen sisällön, jonka ne näkevät verkossa. Tällä tarkoitan jäsenvaltioiden ja viranomaisten tekemien ilmoitusten perusteella ja myös Europolin kautta. Periaatteessa tällainen tieto tai viesti olisi siis poistettava tunnin kuluessa. Mielestäni on erittäin hyvä asia, että olemme onnistuneet viime vuosina hyväksymään tällaisen lainsäädännön, joka tulee voimaan ensi kesänä.
Näinä päivinä on nähty paljon rokotevastaista puhetta verkossa pandemian yhteydessä. Katsotteko, että äärioikeistolaiset voivat käyttää tätä hyväkseen eräänlaiseen järjestelmän rappeuttamiseen ja siten saada lisää kannattajia?
Salmi: En näe, että sitä voitaisiin leimata terrorismiksi, ei toistaiseksi. Tietysti ollut jonkin verran huolta siitä, että marginaalinen osa niistä, jotka vastustavat terrorismia voimakkaasti, radikalisoituu uudelleen sitä kautta. He saattavat pyrkiä ehkä liittoutumaan erilaisten ryhmien kanssa, esimerkiksi “väkivaltaisen äärioikeiston” kanssa. Toistaiseksi meidän on kuitenkin pidettävä mielessä, että sanan- ja ilmaisunvapaus sekä oikeus osoittaa mieltään ovat edelleen voimassa.
Teknologian kehittyessä näyttää siltä, että myös terrorismi kehittyy. Miten nämä kaikki kysymykset ratkaistaan?
Salmi: Ensinnäkin meidän on panostettava paljon ennaltaehkäisevään työhön ja yritettävä varmistaa, että ihmiset eivät radikalisoidu ja eivät saa tällaisia näkemyksiä. Erityisesti kun puhutaan Euroopasta ja tietenkin myös maailmanlaajuisesti. Toiseksi meidän on varmistettava, että lainvalvontaviranomaisilla ja turvallisuusviranomaisilla on a) riittävästi resursseja ja b) oikeudellinen kehys, jonka puitteissa ne voivat toimia.
Onko verkko tulevaisuuden ensisijainen ase, ja miten suhtaudutte tässä mielessä verkkoterrorismin torjuntaan?
Salmi: Uskon ehdottomasti, että se on suunta tulevaisuudessa. Se ei tietenkään korvaa sitä, mitä todellisessa maailmassa tapahtuu. Sillä siellä kaikilla terrori-iskuilla olisi valitettavasti psykologinen vaikutus. Vaikka uusi teknologia on äärimmäisen hyödyllistä meille kaikille, se antaa myös uusia välineitä niille, jotka haluavat tehdä vahinkoa. Juuri siksi meidän on varmistettava, että pysymme teknologian kehityksen mukana.
Onko mielestänne olemassa jonkinlainen kaikille sopiva, yleiseurooppalainen lähestymistapa, jota voitaisiin soveltaa?
Salmi: Jos puhutaan uhkasta, se vaihtelee varmasti eri EU:n jäsenvaltioiden tai Euroopan eri maiden välillä. Tässä mielessä emme siis todennäköisesti voi puhua jonkinlaisesta monoliittisesta lähestymistavasta tähän kysymykseen.
Lähde: Euronews
