Sisäministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa valmistellaan EU:n paluuasetuksen kansallisen täytäntöönpanon edellyttämät lakimuutokset. Tavoitteena on hyödyntää kansallista liikkumavaraa mahdollisimman laajasti ja tiukentaa maahantulokieltoon sekä säilöönottoon liittyviä säädöksiä.
Hankkeessa esitetään muun muassa, että säilöönoton enimmäiskesto palautusvaiheessa pidennetään paluuasetuksen sallimaan maksimiin ja että määräaikainen maahantulokielto pitenee 15 vuodesta 20 vuoteen.
Tiukka aikataulu – olennaiset lakimuutokset pyritään tekemään hallituskauden loppuun mennessä
Hankkeen aikataulu on tiukka: toimikausi on 3.7.2026–31.3.2027, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2026. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2027, jolloin paluuasetusta aletaan soveltaa kaikilta osin.
Asetuksen täytäntöönpano alkaa jo syksyllä 2026 voimaantuloa seuraavana päivänä, jolloin osa säännöksistä tulee käyttöön. Pääosa asetuksesta astuu voimaan vuotta myöhemmin.
Paluuasetus tehostaa palautuksia – uusia välineitä viranomaisille
EU:n paluuasetuksella luodaan yhteinen eurooppalainen palautusjärjestelmä, joka täydentää EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta. Asetuksen tarkoituksena on tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien henkilöiden palautuksia ja vahvistaa viranomaisten keinovalikoimaa.
Asetus mahdollistaa esimerkiksi palautuskeskuksen perustamisen kolmanteen maahan sopimuksen tai järjestelyn nojalla. Näiden keskusten sääntely tulee voimaan syksyllä 2026 ilman erillistä kansallista täytäntöönpanoa.
Tavoitteena on tehostaa erityisesti turvallisuusuhkaa muodostavien ja vakaviin rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden palautuksia.
Suomi kiristää turvapaikkajärjestelmää ja edistää palautuksia
Hallitusohjelman mukaisesti Suomen turvapaikanhakujärjestelmää on tehostettu ja sen laatua kehitetty. Kielteisen päätöksen saaneet pyritään palauttamaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti.
Suomi edistää myös innovatiivisia muuttoliikeratkaisuja, joilla torjutaan laittoman maahantulon ja ihmissalakuljetuksen reittejä EU:n ulkopuolella. Palautuskeskusten perustaminen turvallisiin kolmansiin maihin on yksi tällainen ratkaisu.
Suomi tekee palautuskeskuksiin liittyvää vaikuttamistyötä yhdessä EU:n ja jäsenvaltioiden kanssa. EU:ssa laittomasti oleskeleva henkilö voitaisiin siirtää palautuskeskukseen odottamaan palautusta lähtömaahan. Tässä työssä Suomi tekee yhteistyötä erityisesti Pohjoismaiden kanssa.
Uudelleenkotoutumista tuetaan – paluut lähtömaihin halutaan sujuvammiksi
Suomi tukee toimia, joilla edistetään paluita ja uudelleenkotoutumista kolmansista maista lähtömaihin. Tavoitteena on, että palautukset ovat tehokkaita ja että lähtömaihin palaavien henkilöiden kotoutuminen sujuu mahdollisimman hyvin.
Lue lisää aiheesta:
Sinimusta Liike järjestää suurmielenosoituksen Paluumuutosta Helsingissä syyskuussa!Sinimusta Liike ilmoitti perjantaina järjestävänsä mielenosoituksen Helsingissä syyskuussa. Teemana mielenosoitukselle on Paluumuutto…
Suomalaisprofessorin vakava varoitus: "Olemme matkalla vähemmistöksi omissa maissamme ilman paluumuuttoa"Professori Kyösti Tarvaisen mukaan Tanskan yli sadat rajoitukset eivät pysäyttäneet väestönvaihtoa, ja sama kohtalo odottaa Suomea ja…
Saksan farssi: Tuhannet vapaaehtoiset “paluumuuttajat” palaavat takaisin – veronmaksaja maksaa kaikenSaksa käyttää miljoonia saadakseen maahanmuuttajat palaamaan lähtömaihinsa – mutta tuhannet palaavat takaisin muutaman vuoden sisällä…
”Vapaaehtoista paluumuuttoa” koskevaa raporttia on arvosteltu hyödyttömäksiRuotsissa Tidö-puolueet ovat luvanneet edistää ”vapaaehtoista paluumuuttoa”, ja nyt asiaa koskeva raportti on vihdoin esitetty. Tutkija…
Milan Jaffin palautus Suomeen voi maksaa veronmaksajille jopa satojatuhansia eurojaSuomi varautuu hakemaan Jaffin takaisin vastaamaan törkeistä rikossyytteistä, mutta prosessin hinta voi tulla erittäin kalliiksi…