Saksa ja Puola vaativat Brysseliltä 1 000 euroa jokaisesta Ukrainan sotaa pakenevasta henkilöstä.
Sodan odotettiin olevan salamasota, ei kestoltaan määrittelemätön väsytystaistelu. Kuukausi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, tilanne näyttää kuitenkin pitkittyvän. Moskova on jumiutunut useilla rintamilla suurelta osin Ukrainan joukkojen vastarinnan ansiosta, ja EU pelkää, että konflikti voi pitkittyä kuukausia tai jopa vuosia. Tämä puolestaan voisi pahentaa humanitaarista kriisiä odotettua enemmän.
EU:lla on jo käytössään 17 miljardia euroa, jotka komissio on myöntänyt ja joiden tukena on kansainvälistä suojelua koskeva direktiivi. Direktiivi hyväksyttiin ensimmäistä kertaa EU:n historiassa hätätilanteen hoitamiseksi, ja nyt EU etsii rahoitusratkaisuja ja solidaarisuuteen perustuvia jakomekanismeja pakolaisten auttamiseksi pitkällä aikavälillä.
Ukrainan sota on jo aiheuttanut Euroopan suurimman maastamuuton sitten toisen maailmansodan, sillä 3,8 miljoonaa ihmistä on ylittänyt maansa rajat ja hakeutunut EU:n alueelle.
Luku voi nousta 8-10 miljoonaan tulevina kuukausina, arvioivat EU-lähteet YK:n lukuihin viitaten. "Meidän on varauduttava jonkinlaiseen rakennemuutokseen", viranomaiset varoittavat.
"Emme tiedä, mikä on (Venäjän presidentti Vladimir) Putinin seuraava liike. Meidän on oltava valmiita", sanoi EU:n sisäasioista vastaava
komissaari Ylva Johansson maanantaina Brysselissä EU:n sisäministerien ylimääräisen kokouksen jälkeen. Kokous kutsuttiin koolle humanitaarisen hätätilanteen ratkaisemiseksi. Johansson kehotti valmistelemaan "varasuunnitelmia tilanteen vaikeutumisen varalta".
Ministerit hyväksyivät kokouksessa kymmenen kohdan toimintasuunnitelman humanitaarisen kriisin lievittämiseksi. He vaativat muun muassa yhden keskitetyn eurooppalaisen rekisteröintijärjestelmän luomista uusien tulijoiden rekisteröintiä varten, jotta vältettäisiin päällekkäisyydet ja virheelliset laskelmat.
He vaativat myös EU:n eri jäsenvaltioiden välistä koordinointia kuljetusten ja tiedotuksen osalta sellaisten yhteyspisteiden avulla, joihin Schengen-alueen kautta matkustaa haluavat pakolaiset voivat ottaa yhteyttä.
Jäsenvaltiot ovat myös sopineet, että luodaan eräänlainen maakohtainen indeksilista niiden vastaanottovalmiuksien ja vastaanottokapasiteetin mukaan. Näin pystytään helpottamaan ukrainalaisten siirtymistä näihin maihin ja keventämään painetta kaikkein kuormittuneimmilta valtioilta. Lisäksi on suunnitteilla hanke ihmiskaupan torjumiseksi.
Jo ennen sotaa Ukraina kuului komission mukaan niiden viiden maan joukkoon, joista EU:hun suuntautuva ihmiskauppa oli suurinta. Paikan päällä toimivat kansalaisjärjestöt ovat varoittaneet parittajien mahdollisesta häirinnästä.
Sotaa pakenevista yli puolet lapsia
EU.n jäsenmaat etsivät myös yhteistä ja koordinoitua ratkaisua lasten vastaanottoa varten: lapset muodostavat yli puolet kaikista EU:n alueelle saapuvista henkilöistä. "Lapsia on niin paljon, että syntyneiden määrä Puolassa on lähes kolminkertaistunut yhden kuukauden aikana", kuten komission varapuheenjohtaja
Margaritis Schinas totesi viime viikolla,
EU:n sisäministeriön maanantaina julkaisemien lukujen mukaan tulijoiden määrä on vähentynyt 200 000:sta päivittäin saapuvasta noin 40 000:een, mutta Euroopan pääkaupungit pelkäävät, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä paine ylittää niiden asunto-, sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä koulutusvalmiudet.
Puola, joka on johtava vastaanottajamaa, on UNHCR:n mukaan vastaanottanut yli 2,2 miljoonaa ihmistä viimeisten neljän viikon aikana. Seuraavina tulevat Romania (lähes 600 000), Unkari (594 000) ja Slovakia (275 000).
Euroopan komissio myöntää lisäksi, että jäsenvaltiot eivät ole jakaneet pakolaisia vapaaehtoisesti uusiin jäsenvaltioihin odotetulla tavalla. Tämä oli Brysselin alkuperäinen tavoite: ukrainalaiset, joiden liikkumista Schengen-alueella ei ole rajoitettu, siirrettäisiin eri maihin. Suurin osa on kuitenkin jäänyt ensivastaanottopaikkakunnille, lähelle lähtömaataan, oletettavasti odottamaan mahdollista paluuta.
EU ottanut käyttöön 17 miljardin tukipaketin kriisin hoitamisessa
EU:n lähteiden mukaan Bryssel on ottanut käyttöön jopa 17 miljardia euroa hätätilanteen hoitamiseksi. Kyseessä on budjettikehys, joka koostuu muun muassa kauden 2014-2020 käyttämättömistä rakennerahastoista ja React-EU-aloitteesta.
Aloitteen tarkoituksena on auttaa alueita vahvistamaan hyvinvointivaltiota, suojaamaan julkisia palveluja ja elvyttämään taloutta pandemian vaikutusten jälkeen. Komissio ilmoitti mekanismeista viime viikolla, mutta ei tarkemmin määristä.
EU:n toimeenpaneva elin ei sulje pois mahdollisuutta kasvattaa määrärahoja uhkaavan kriisin vuoksi. Torstaina ja perjantaina Brysselissä pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa valtion- ja hallitusten päämiehet kehottivat EU:n toimeenpanevaa elintä etsimään lisää resursseja huippukokouksessa sovittujen päätöslauselmien mukaan.
EU27-maat vaativat, että “on saatettava pikaisesti päätökseen komission äskettäin tekemät ehdotukset jäsenvaltioiden tukemiseksi, jotta EU:n rahoitus pakolaisille ja heidän vastaanottajilleen voidaan ottaa nopeasti käyttöön, ja kehotetaan komissiota laatimaan uusia ehdotuksia EU:n tuen vahvistamiseksi.”
Saksa ja Puola kehottavat maksamaan 1000 euroa jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta
"On selvää, että resurssimme ja vastaanottokapasiteettimme eivät riitä selviytymään kasvavasta ihmisvirrasta. Tämä korostuu erityisesti pitkällä aikavälillä", todetaan
Saksan sisäministerin Nancy Faeserin ja
Puolan sisäministerin Mariusz Kaminskin EU:n toimeenpanevalle elimelle lähettämässä kirjeessä. Kirjeen tarkoituksena oli osittain viitoittaa maanantaina kokoontuvien sisäministerien keskustelua hätätilanteen ratkaisemiseksi.
Komission lukujen mukaan Puolaan on jäänyt noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Noin 300 000 on jo saapunut Saksaan rajavaltioista tulevien toissijaisten siirtojen yhteydessä. Muissa maissa, kuten Ranskassa, ainakin 30 000 ihmistä (80 prosenttia heistä naisia) on paennut, kertoi Ranskan sisäministeri maanantaina.
Kirjeessä Berliini ja Varsova kehottavat komissiota tarjoamaan kiireellisesti rahoitusjärjestelyjä, joilla helpotetaan eniten kärsineitä pääkaupunkeja, esimerkiksi 1 000 euroa jokaisesta pakolaisesta, joka on otettu vastaan ensimmäisten kuuden kuukauden aikana Ukrainan sodan alkamisesta.
Tekstissä todetaan, että Puola arvioi käyttäneensä tähän mennessä 2,2 miljardia euroa humanitaariseen apuun pakolaisille. "Poikkeukselliset tapahtumat edellyttävät poikkeuksellisia toimenpiteitä", todetaan kirjeessä. Lisäksi kirjeessä kehotetaan vahvistamaan yhteisvastuuta koskevaa toimintaympäristöä, jotta "helpotettaisiin mahdollisuutta turvalliseen matkustamiseen muihin jäsenvaltioihin".
Kirje noudattaa sisäministerien hyväksymää dekalogia. EU ei aio toistaiseksi ottaa käyttöön pakollista pakolaiskiintiöjärjestelmää, mutta ajatuksena on kannustaa vapaaehtoiseen liikkumiseen antamalla enemmän tietoa maista, joilla on käytettävissä olevia vastaanottokapasiteetteja. Lisäksi pyritään edistämään joukkoliikennekeskusten toimintaa, joissa on mahdollisuus käyttää junia, busseja ja jopa lentoja.
“Pakolaiskriisin ratkaiseminen on ollut EU:lle merkittävä virstanpylväs. Vain viikko sodan alkamisen jälkeen se aktivoi ensimmäistä kertaa aiemmin käyttämättömän asetuksen, kansainvälistä suojelua koskevan direktiivin, joka sallii rajattoman määrän katastrofia pakenevia ihmisiä saapua EU:n alueelle”, sanoi komissaari Johansson kuulemistilaisuudessa.
“Ukrainalaisilla on oikeus oleskella EU:ssa kolme kuukautta passinsa kanssa. Tässä direktiivissä suojelua kuitenkin pidennetään yhteen vuoteen, joka voidaan uusia automaattisesti kahdesti kuuden kuukauden jaksoiksi. Se mahdollistaa asunnon, koulujen, terveydenhuollon ja työpaikan saannin. Tähän mennessä 800 000 ihmistä on hakenut direktiivin mukaista suojelua”, hän lisäsi.
Lähde: El País
