Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö pyytävät lausuntoja luonnoksesta, joka ohjaa miljardiluokan toimia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.
Suomen luonnon tilaa parantava kansallinen ennallistamissuunnitelma on edennyt lausuntokierrokselle. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö toimittavat luonnoksen EU:n komissiolle syksyllä, ja lausuntoja pyydetään 27. elokuuta 2026 mennessä. Suunnitelma määrittelee, miten EU:n ennallistamisasetusta toteutetaan Suomessa vuoteen 2050 ulottuvalla aikajänteellä.
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä, sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Asetus asettaa ensimmäistä kertaa jäsenmaille sitovat ja aikataulutetut tavoitteet luonnon tilan parantamiseksi koko unionin alueella.
Tiekartta luonnon tilan parantamiseen
Suunnitelmaluonnos toimii Suomen kansallisena tiekarttana asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä esitetään keinot, joilla luonnon tilaa parannetaan metsissä, soilla ja turvemailla, vesistöissä, rannikkoalueilla sekä kaupunkiympäristöissä. Suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet, toimenpidekokonaisuudet, rahoitusratkaisut ja seurannan periaatteet.
EU:n jäsenvaltioilla on liikkumavaraa valita kansallisiin olosuhteisiin sopivimmat ja kustannustehokkaimmat keinot. Suomi toimittaa luonnoksen komissiolle valtioneuvoston käsittelyn jälkeen. Komissiolla on kuusi kuukautta aikaa antaa palautteensa, minkä jälkeen suunnitelma viimeistellään ja toimitetaan lopullisessa muodossaan.
Ohjausryhmä: kustannustehokkuus, vapaaehtoisuus ja monivaikutteisuus keskiössä
Ennallistamissuunnitelman valmistelua on ohjannut ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista hallituspuolueista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön ja varapuheenjohtajana maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö.
Ohjausryhmä korostaa linjauksissaan kustannustehokkaita, monivaikutteisia ja oikeudenmukaisia toimia. Linjaukset painottavat luonnon monimuotoisuuden vahvistamista samanaikaisesti elinkeinojen toimintaedellytysten turvaamisen kanssa sekä kansalaisten perusoikeuksien huomioon ottamista.
Ohjausryhmän mukaan ennallistamistoimet ovat yksityisille maanomistajille vapaaehtoisia: Suunnitelmassa ei ehdoteta yksityishenkilöitä sitovia eikä heidän omaisuuteensa kohdistuvia toimenpiteitä. Perustuslaki edellyttää, että jokaisen omaisuus on turvattu. Lisäksi korostetaan, että EU-asetuksen joustoja hyödynnetään Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Toimet kohdennetaan alkuvaiheessa erityisesti suojelualueille ja valtion maille. Tavoitteet sovitetaan yhteen huoltovarmuuden, ruoantuotannon, taloudellisten vaikutusten ja yritysten kilpailukyvyn kanssa. Rahoituksessa painotetaan kustannustehokkuutta, EU-rahoituksen hyödyntämistä ja monipuolisia rahoitusratkaisuja.
Ennallistamistoimia ei-hyvässä tilassa oleville luontotyypeille
Suomessa on 68 luontotyyppiä, joita ennallistamisasetus koskee. Ei-hyvässä tilassa olevien luontotyyppien pinta-alasta 30 prosenttia tulisi saada ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ennallistamistoimet kohdennetaan tasaisesti kaikkiin luontotyyppiryhmiin. Suoluontotyyppien, kuten aapasoiden, valtava pinta-ala tekisi niiden täysimääräisestä ennallistamisesta erittäin kallista ja monimuotoisuushyötyjen kannalta tehotonta. Sen sijaan Suomen tavoite tuo merkittävän lisän EU:n tavoitteeseen virtavesien esteiden poistamisessa.
Kustannukset ja rahoitus
Suunnitelman toteuttamisen kustannukset riippuvat toimenpiteiden mittakaavasta ja kohdentamisesta. Arviot täsmentyvät valmistelun edetessä.
Kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2031 mennessä. Nykyrahoitukseen verrattuna rahoitusvaje on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, ja se on tarkoitus kattaa useista eri lähteistä. Suomi korostaa mahdollisuutta hyödyntää laaja-alaisesti eri rahoitusvälineitä, mukaan lukien yritysrahoitus ja luonnonarvomarkkinat.
Julkinen rahoitus sopeutetaan eduskunnan vuosittain päättämän valtion budjetin mukaisesti.
Ennallistaminen vapaaehtoista
Suunnitelma ei määrittele yksittäisiä kohteita tai velvoita maanomistajia toimiin. Toimenpiteet päätetään erikseen toimeenpanovaiheessa.
Ennallistamistoimiin kuuluvat muun muassa METSO-, Helmi-, Nousu-, Ahti- ja Sotka-ohjelmat, metsätalouden luonnonhoidon käytännöt sekä vesien- ja merenhoidon suunnitelmat. Käytännön toimia ovat esimerkiksi:
- suo-ojien tukkiminen
- joki- ja purouomien palauttaminen
- laidunnuksen palauttaminen perinteisille alueille
- kuusten poistaminen lehdoista
Toimet ovat vapaaehtoisia, ja korvauksia voi hakea esimerkiksi METSO-ohjelmasta. Myös Helmi-, Ahti- ja Nousu-ohjelmat tarjoavat tukia ja avustuksia.
Heikentämättömyysvelvoite osa suunnitelmaa
EU:n ennallistamisasetuksen mukaan Suomen tulee varmistaa, että ennallistettujen luontotyyppien tila paranee kohti hyvää tilaa eikä merkittävästi heikkene. Suomi aikoo hyödyntää asetuksen mahdollistamaa joustavaa soveltamista.
Joustava soveltaminen tarkoittaa, että vaihtoehtojen puuttuessa merkittävä heikentäminen voidaan sallia, jos haitta korvataan muualla Suomessa tehtävillä parannuksilla samaan luontotyyppiin.
Seuraava hallitus päättää toimeenpanosta
Suunnitelman laatimisesta vastaa valtioneuvosto ympäristöministeriön johdolla. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee muun muassa turvepeltojen ennallistamista, virtavesien esteiden poistamista ja metsäluonnon parantamista koskevia osia.
Valmisteluun on osallistunut yli 200 asiantuntijaa ja lähes 6000 osallistujaa sidosryhmätilaisuuksissa. Toimeenpanosta päättää aina kulloinenkin hallitus ja eduskunta, joka vastaa parlamentaarisesta seurannasta ja mahdollisista lakimuutoksista.
Ensimmäisen suunnitelman tavoitteet vuosille 2040 ja 2050 ovat suuntaa-antavia ja täsmentyvät päivityksissä vuosina 2032 ja 2042.
Lausunnoille lähetetty yhteenveto on saatavilla Lausuntopalvelussa 27.8.2026 saakka.
Lue lisää aiheesta:
Luontokadon pysäyttämiseen tähtäävästä EU:n ennallistamisasetuksesta päästiin sopuunEuroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun ennallistamisasetuksesta 9.11.2023. Kaupunkien…
Sinimusta Liike: Suomen vesi kuuluu suomalaisilleSuomessa on jo vuosia keskusteltu vesilaitosten omistuksesta ja niiden mahdollisesta yksityistämisestä yrityksille. Pieniä vesiosuuskuntia…
Metsäpeura ja tuulivoima törmäyskurssilla Keski‑PohjanmaallaValitukset lisääntyvät ja epäluottamus kasvaa. Tuulivoiman kasvu ja metsäpeuran suojelu ovat synnyttäneet syvenevän konfliktin…
Sinimusta Liike: Valtion pidettävä kaivosyritykset poissa ViiankiaavaltaSinimusta Liike vastustaa brittiläisen kaivosyhtiö Anglo American tytäryhtiö AA Sakatti Mining suunnitteleman monimetallikaivoksen…
Brittiläinen kaivosyhtiö saa Suomen valtiolta 150 miljoonan euron tuen suojelualueelle kaavailemaansa kaivokseenValtio-omisteinen Business Finland myönsi täyden 150 miljoonan euron verotuen brittiläisen kaivosyhtiön tytäryhtiölle AA Sakatti…