Tämä on EU:n varoitus muille maille. Lopputuloksesta riippuu, miten varoitus otetaan vastaan.
Bryssel lähetti Unkarille keskiviikkona selkeän viestin: "Korjatkaa oikeusvaltio-ongelmanne tai saatatte menettää EU:n tukirahoja”. Se, miten viesti otetaan vastaan, heijastuu koko Eurooppaan.
EU on jo vuosia kamppaillut omien jäsenmaidensa “demokratiavajeeseen liittyvien ongelmien” ratkaisemiseksi. EU:lle erityisen ärsyttävä päänvaiva on ollut Unkari, josta kansalaisoikeusjärjestöt ja kansainväliset tarkkailijat sanovat, että pääministeri
Viktor Orbánin hallitus on johtanut vuosikymmeniä kestänyttä kampanjaa. EU väittää, että tämän kampanjan tavoitteena on ollut “rapauttaa vakiintuneita valvontamekanismeja, tukahduttaa tiedotusvälineet ja lahjoittaa EU:n varoja ystäville ja perheenjäsenille”.
Euroopan komissio otti keskiviikkona tähän mennessä vakavimman askeleensa yrittäessään muuttaa Orbánin käyttäytymistä: se käynnisti virallisesti uuden tehokkaan mekanismin, jonka seurauksena Unkari voi menettää EU:n varoja oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen vuoksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU käyttää tätä toimivaltaa.
Politico-lehden tietoon tulleessa sisäisessä muistiossa komissio totesi, että
"on perusteltua syytä" päätellä, että Unkarin rakenteelliset ongelmat "viittaavat oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen".
Päätös on ratkaiseva hetki EU:lle. Toiminnallaan EU on luonut uuden ennakkotapauksen ja lähettänyt varoituksen muille Euroopan maille, joilla on “ongelmia EU:n varojen käsittelyssä ja demokraattisten normien noudattamisessa”. Se, miten tämä varoitus otetaan vastaan, riippuu Unkarin kanssa käytävän prosessin etenemisestä.
Komission muistiossa luetellaan muutamia ongelmia, joita se pitää Unkarissa ongelmallisena:
"järjestelmällisiä sääntöjenvastaisuuksia, puutteita ja heikkouksia julkisissa hankintamenettelyissä".
Siinä mainitaan "epätavallisen suuri prosenttiosuus" sopimuksista, jotka on myönnetty yhden tarjoajan kilpailutuksissa. Lisäksi sopimuksia on ohjattu "tietyille yrityksille", jotka ovat sen seurauksena saaneet suuria markkinaosuuksia. Muistion mukaan “nämä ongelmat ulottuvat vuosia taaksepäin, ja siinä viitataan vuoteen 2007 asti tehtyihin tarkastuksiin”.
Komissio huomautti myös, että
"valtion omistaman maatalousmaan huutokauppaaminen on mahdollisesti sääntöjenvastaista", ja huomautti, että
"väitetyn rikollisen toiminnan tehokkaan tutkinnan ja syytteeseenpanon tiellä on rajoituksia".
Muistiossa tiivistetään komission kanta:
"Nämä ongelmat ja niiden toistuminen ajan mittaan osoittavat, että Unkarin viranomaiset ovat järjestelmällisesti kyvyttömiä, epäonnistuneita tai haluttomia estämään sovellettavan lainsäädännön vastaisia päätöksiä."
EU sai virallisesti valtuudet leikata määrärahoja vuoden 2021 alussa sen jälkeen, kun lukuisat maat päättivät, että unionin nykyiset resurssit eivät riitä valvomaan omapäisiä jäsenmaita.
Oikeustaistelu ja poliittiset näkökohdat saivat kuitenkin komission odottamaan yli vuoden ennen kuin se otti virallisesti käyttöön valtuudet, joiden avulla unioni voi leikata jäsenille maksettavia määrärahoja, kun oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät ongelmat ovat uhka EU:n talousarviolle.
Unkarista on nyt tullut tämän toimivallan koetinkivi.
Komissio oli jo kuukausien ajan valmistellut Unkarin vastaisia toimia, mutta lykännyt toistuvasti lopullista hyväksyntää. Aiemmin tässä kuussa komissio ilmoitti aikomuksestaan käynnistää mekanismi vain kaksi päivää sen jälkeen, kun Orbán oli voittanut neljännen peräkkäisen vaalikauden. Keskiviikkona EU:n komissaarit kokoontuivat ja näyttivät virallisesti vihreää valoa mekanismilleen.
Virallinen käynnistys merkitsee kuukausien mittaisen prosessin alkua, joka voi päättyä siihen, että Unkari menettää merkittävän määrän EU:n rahoitusta. Päätöksen asiasta tekee viime kädessä EU:n neuvosto, joka koostuu kunkin maan edustajista.
Rahoituksen vähentäminen edellyttää määräenemmistön tukea. Tämä tarkoittaa, että vähintään 55 prosenttia EU:n jäsenmaista, jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä, antaa sille tukensa.
Mekanismia koskevan asetuksen mukaan EU voi leikata rahoitusta, jos oikeusvaltioperiaatteen rikkominen vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa EU:n talousarvioon "riittävän konkreettisella tavalla".
Sisäisessä muistiossaan komissio totesi, että
"järjestelmälliset sääntöjenvastaisuudet ja puutteet unionin varojen hallinnoinnissa ... osoittavat, että ne ovat vaikuttaneet suoraan EU:n talousarvioon".
Virkamiesten mukaan komissio päätyi lopulta käyttämään mekanismia Budapestia vastaan. Se ei kuitenkaan valinnut mekanismia oikeusvaltioperiaatteen rikkojaa Puolaa vastaan, koska Unkarissa "korruptiota esiintyy laajalti korkealla tasolla", ja siellä ei ole nostettu syytteitä lahjonnasta, mikä antoi Brysselille vahvan perusteen.
Komission muistion mukaan EU oli toistuvasti antanut suosituksia, jotka Unkari oli jättänyt huomiotta. Tämä oli komission mukaan "osoitus vakavasta riskistä unionin talousarvion moitteettomalle varainhoidolle ja unionin taloudellisten etujen suojaamiselle tulevaisuudessa".
Unkarin hallitus ei vastannut pyyntöön kommentoida komission esittämien huolenaiheiden sisältöä.
Orbánin kansliapäällikkö, ministeri
Gergely Gulyás vahvisti verkossa julkaistulla videolla, että viranomaiset olivat saaneet komission kirjeen. Sitten hän esitti joukon Orbánin viimeaikaisen kampanjan puheenaiheita.
Hän korosti, että Unkarin on pysyttävä erossa Ukrainan sodasta ja että sen ensisijaisena tavoitteena on suojella lapsia seksuaaliselta propagandalta - asia, joka liittyy viimeaikaiseen kiistaan Unkarin useista LGBTQ+:n vastaisista toimenpiteistä.
Gulyás lisäsi, että hallitus tutkii komission ilmoitusta ja tiedottaa omasta kannastaan torstaina.
Lähde: Politico
