Venäjän hyökkäys yksittäisiin Euroopan maihin tai koko maanosaan voi tapahtua milloin tahansa. EU-maiden on siksi varauduttava suuriin sotiin ja varustautua vahvasti sotilaallisesti. Tästä lähtien tämä olisi tehtävä myös ylikansallisella tasolla eikä jokaisen jäsenvaltion erikseen. Tämä oli Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin viesti, kun hän esitteli Kööpenhaminassa pitämässään puheessa unionin uutta yhteistä puolustussuunnitelmaa ”Valmius 2030”.
EU on jo jonkin aikaa muuttunut asteittain hallitustenvälisestä yhteistyöstä ylikansalliseksi liittovaltioksi monilla aloilla, mihin jotkut ovat suhtautuneet myönteisesti, mutta toiset eivät ole pitäneet siitä. Laaja yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä, että EU:lla ei pitäisi olla ylikansallisia liittovaltion puolustusjoukkoja, sillä alueensa valvonta ja kyky puolustaa sitä ulkoista hyökkääjää vastaan on kansallinen sitoumus ja kansainvälisen oikeuden kulmakivi valtion määritelmälle.
Venäjän hyökkäys uhkaa Eurooppaa
”Kun otetaan huomioon uhka, että Ukrainan jälkeen Putin hyökkää muihin maihin ja alistaa koko Euroopan, tästä ajatuksesta on nyt luovuttava. Venäjän pitämiseksi loitolla tarvittava massiivinen sotilaallinen vahvistaminen on tehtävä yhdessä EU:n tasolla”. Tämä oli Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin viesti, kun hän esitteli unionin uutta yhteistä puolustussuunnitelmaa ”Valmius 2030” Tanskan kuninkaallisessa sotilasakatemiassa Kööpenhaminassa pitämässään puheessa.
Tuohon vuoteen mennessä jäsenvaltioiden sotilasaseiden hankintojen pitäisi olla yhteisiä ja koordinoituja Brysselistä käsin. Leyenin mukaan Trumpin hallinnon aikana Yhdysvallat vetäytyy Euroopasta ja jättää maanosan oman onnensa nojaan, mikä edellyttää lisäksi, että EU-maat asevarustautuvat yksikkönä eikä, kuten tähän asti, kukin maa erikseen. On kuitenkin kyseenalaista, onko tämä oikea kuva – Yhdysvallat ei ole kyseenalaistanut Naton 5 artiklaa, joka velvoittaa kaikki jäsenvaltiot tukemaan toisiaan.
EU:n 183 miljardin euron sotilasrahasto
Leyen puhui Kööpenhaminassa ”maailmasta, joka on täynnä vaaroja”, mutta oli selvää, että Venäjän hyökkäysuhka varjostaa kaikkia muita vaaroja. Ensimmäisenä askeleena kohti EU:n yhteisen sotilaallisen puolustuksen rahoittamista ”Valmius 2030” -suunnitelmassa esitetään Brysselin hallinnoiman, jopa parin biljoonan euron arvoisen rahaston perustamista.
Von der Leyen puhui ”Euroopan puolustusmenoista ja sotateollisesta kompleksista”, toisin kuin yksittäisten jäsenvaltioiden puolustusmenoista. Uuden suunnitelman mukaan yhteiset asehankinnat kattavat EU:n sotilaallisten puolustusvoimavarojen parantamisen lisäksi myös sotilaallisen tuen jatkamisen Ukrainalle sodan ajan. Rauhanneuvottelut on kuitenkin aloitettu Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aloitteesta.
EU-maiden koordinoitu uudelleenvarustelu
Suunnitelman mukaan puolustusta koskevat taloudelliset päätökset tehdään EU-tasolla, jossa päätetään pitkän aikavälin investoinneista. Kansalliset puolustuspäätökset ovat toissijaisia. Leyen mainitsi ilma- ja ohjuspuolustuksen, tykistöjärjestelmät, ampumatarvikkeet ja ohjukset esimerkkeinä siitä, mitä EU:n on tulevaisuudessa hankittava yhdessä. Komission puheenjohtajan mukaan myös sotilastukikohdat ja lentopaikat pitäisi suunnitella ja päättää EU:n tasolla.
Leyen sanoi, ettei hänelle ole vierasta laajentaa koordinoitua sotilaallista rakentamista EU:n ulkopuolisiin maihin, kuten entisiin EU:n jäseniin Isoon-Britanniaan ja Norjaan. Mutta myös maantieteellisesti kaukaisempia maita, kuten Kanadaa, Intiaa ja tarkemmin määrittelemättömiä maita Aasiassa, voitaisiin harkita, hän sanoi.
”Turvallisuutemme on jakamaton. Siksi pyrimme luomaan uutta tietä”, totesi Euroopan komission puheenjohtaja.
Vaikka Leyenin puheesta huokui näkemys EU:sta liittovaltiokokonaisuutena, myös puolustuksen alalla, osa sanamuodoista oli vastakkaiseen suuntaan. Hän esimerkiksi totesi, että ”Eurooppa puolustaa aina suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta”.
”Uusi kansainvälinen järjestys”
Venäjän imperialismi ja Yhdysvaltojen vähentynyt kiinnostus kantaa sotilaallisen taakan pääosa Natossa merkitsevät sitä, että Euroopan maiden on mietittävä lähestymistapaansa perusteellisesti uudelleen, sanoi Euroopan komission puheenjohtaja.
”Nyt on aika puhua rehellisesti, jotta kaikki eurooppalaiset ymmärtävät, mistä on kyse. Uusi kansainvälinen järjestys syntyy tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla ja sen jälkeen”, hän sanoi.
Puhe on nähtävissä ja kuunneltavissa kokonaisuudessaan alla.
Lähde: Politico
Ursula von der Leyen on virolaisen Kaja Kallaksen ohella yksi pahimmista sotahaukoista Euroopassa. Von der Leyen menetti Dolly-poninsa pari vuotta sitten, kun ”paha” susi söi hänen poninsa. Ursulapa julisti ”sodan” sutta vastaan. Nyt von der Leyen on yrittämässä luoda ”Uutta kansainvälistä järjestystä”. Von der Leyenin pyrkimyksenä ei ole vähempää kuin yhteiseurooppalaisen sodan aikaansaaminen Venäjää vastaan. Hän haluaa satsata nyt koko Euroopan voimavarat sotateollisuuteen ja valmistautua jonkinlaiseen Barbarossa2-suunnitelmaan. Viime aikoina hän on saanut nostetta projektiinsa myös Saksassa ”kristilliseltä” puolutoverilta Merziltä, joka on nousemassa Saksan johtoon. Toivokaamme rauhan/luonnonrauhan puolesta, että hänen molemmat projektinsa tekisivät oikein kunnon mahalaskun.
liittovaltio vaikka sodan varjolla.sitähän tämä,epädemokraattisesti valittu puheenjohtaja,Ursula von der leyen väkisin ajaa.kunnon sodan lietsoja,onkohan syynä omat rötökset sekä kavereiden vedätykset ukrainan sodassa.aika näyttää.toivotaan rauhan alkavan ukrainassa sekä myös tutkinnat mahdollisista rahoituksen epäselvyyksistä.sillä tämä rouva on niissä ammatilainen,vuosein kokemuksella.