Unkari on ensimmäinen maa, joka joutuu kohtaamaan uuden toimivallan nojalla käynnistettävän menettelyn.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi tiistaina, että Euroopan komissio käynnistää pian uuden tehokkaan mekanismin, jonka avulla se voi leikata Unkarille myönnettävää rahoitusta, koska se on heikentänyt unionin oikeusvaltioperiaatetta koskevia säännöksiä.
Ilmoitus tuli kaksi päivää sen jälkeen, kun
Unkarin pääministeri Viktor Orbán voitti neljännen peräkkäisen virkakautensa vaaleissa, joita kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan "varjosti hallitsevaa
Fidesz-puoluetta suosinut epätasa-arvoinen toimintaympäristö".
Tämä teema on toistunut Orbánin yli kymmenen vuoden aikana, jolloin kansalaisoikeusjärjestöjen näkemysten mukaan Unkarin johtaja on vähitellen ottanut haltuunsa demokraattiset instituutiot ja kanavoinut veronmaksajien rahoja ystävilleen ja perheelleen.
Von der Leyenin mukaan komission työryhmä ilmoitti päätöksestään Unkarille tiistaina tarkasteltuaan Budapestin antamia vastauksia komission viime marraskuussa lähettämään epäviralliseen kirjeeseen. Siinä pyydettiin lisätietoja Unkarin oikeusvaltioperiaatetta koskevista huolenaiheista.
"Olemme arvioineet huolellisesti näiden kysymysten tulokset", von der Leyen sanoi Euroopan parlamentille puhuessaan. "Johtopäätöksemme on, että meidän on siirryttävä seuraavaan vaiheeseen”, hän ilmoitti.
Unkari on ensimmäinen maa, jota vastaan aloitetaan menettely uuden toimivallan nojalla. Se antaa EU:lle valtuudet leikata miljoonien eurojen määrärahoja, jotka EU maksaa maille, joiden se katsoo vaarantavan EU:n talousarvion oikeusvaltioperiaatteen noudattamatta jättämisen vuoksi.
Komission päätös edetä asiassa voi merkitä käännekohtaa Brysselin halukkuudessa ryhtyä toimiin “korruptiosta ja demokratian takapajuisuudesta” syytettyjen jäsenvaltioiden suhteen.
Vaikka von der Leyen on nyt valmis etenemään kuukausia kestäneen harkinnan jälkeen, on vielä odotettavissa paljon byrokratiaa ja poliittista keskustelua. Vasta sitten tiedetään, menettääkö Unkari lopulta kriittiset EU-määrärahat.
Kun komissio aloittaa prosessin virallisesti, on luvassa pitkällinen kiistely Budapestin kanssa. Sen jälkeen jäsenvaltioiden edustajista koostuva EU:n neuvosto päättää viime kädessä, leikataanko määrärahoja. Rahoituksen vähentäminen edellyttää määräenemmistöä, eli vähintään 55 prosenttia EU:n jäsenvaltioista, jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä.
Unkari on jo pitkään ollut koetinkivi EU:n kyvylle torjua oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksia.
Orbánin hallitus otti vuonna 2010 valtaan tultuaan käyttöön uuden perustuslain ja muutti vaalijärjestelmää. Hallitseva Fidesz-puolue on laajentanut vaikutusvaltaansa oikeuslaitokseen, valtion tiedotusvälineisiin ja koulutusjärjestelmään sekä asettanut Orbánille uskollisia henkilöitä instituutioiden johtoon aina valtakunnansyyttäjänvirastosta tiedotusvälineiden valvontaelimeen.
Samaan aikaan syytetään, että Unkarin korkean tason korruptio on lisääntynyt, ja Orbánin perheenjäsenistä ja läheisistä ystävistä on tullut Unkarin rikkaimpia henkilöitä. Tämä johtuu osittain EU:n rahoittamista julkisista investointihankkeista.
Asiantuntijoiden ja poliittisten vastustajien mukaan “Unkari ei tämän seurauksena ole enää toimiva demokratia”. Unkarin hallitus on puolestaan pitkään kiistänyt, että demokratiassa olisi ongelmia, ja torjunut uuden mekanismin poliittisesti motivoituna välineenä.
Bryssel on kuitenkin ponnistellut puuttuakseen Unkarin “demokratian takapajuisuuteen”. Virkamiehet ovat usein korostaneet, että unionin perustamissopimuksissa ei ole varauduttu skenaarioon, jossa "jokin jäsenvaltio ajautuu itsevaltaiselle tielle".
EU:n eri toimielimet yrittivät useiden vuosien ajan turhaan käyttää nykyisiä toimenpiteitä Unkarin kuriin saamiseksi. Komissio vei Unkarin toistuvasti EU:n korkeimpaan oikeuteen sen kiistanalaisista toimista, mutta Orbán jatkoi vallan lujittamista.
Euroopan parlamentti käynnisti vuonna 2018 EU:n 7 artiklan mukaisen epäluottamusmenettelyn. Se on äärimmäinen toimenpide, joka voi johtaa siihen, että maa menettää äänioikeutensa. Tällä hetkellä prosessi on täysin pysähdyksissä.
Jotkut turhautuneet läntiset EU:n hallitukset ja Euroopan parlamentin jäsenet valittivat, että “demokraattisia normeja polkevat hallitukset käyttävät väärin EU:n veronmaksajien varoja”. Tästä syystä EU loi vuoden 2020 lopussa uuden mekanismin, jonka avulla unioni voi vähentää EU:n rahoitusta jäsenmaille, joissa oikeusvaltioperiaatteen rikkominen vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa EU:n talousarvioon "riittävän suoralla tavalla".
EU:n johtajien kesken saavutetun poliittisen sopimuksen mukaan komissio kuitenkin suostui lykkäämään uuden toimivallan käyttöä siihen asti, kunnes Unkari ja Puola riitauttavat uuden mekanismin laillisuuden EU:n tuomioistuimessa. Tämä viivästys aiheutti syvää turhautumista joissakin kansalaisyhteiskunnan ryhmissä ja monissa Euroopan parlamentin jäsenissä.
Lopulta tuomioistuin näytti helmikuussa vihreää valoa mekanismille, mutta komissio päätti odottaa, että Unkarin vaalit ovat ohi.
Lähde: Politico
