”Euroopan unionilla ei ole varaa antaa Venäjän voittaa Ukrainan sotaa riippumatta siitä, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu presidentinvaalien jälkeen”, sanoi Ursula von der Leyen.
”Yksinkertainen totuus on, että meillä ei ole varaa nauttia mukavuudesta. Meillä ei ole määräysvaltaa vaaleihin tai päätöksiin muualla maailmassa. Eikä meillä yksinkertaisesti ole aikaa vältellä asiaa”, Euroopan komission puheenjohtaja sanoi Euroopan parlamentin jäsenille keskiviikkoaamuna.
”Kumppaniemme tuella tai ilman, emme voi antaa Venäjän voittaa. Turvattomuuden hinta – Venäjän voiton hinta – on paljon suurempi kuin mikään säästö, jonka voisimme tehdä nyt. Ja siksi Euroopan on aika ryhtyä toimiin.”
Hänen vetoomuksensa liittyy republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Donald Trumpin kommentteihin, joissa hän sanoi ”avoimesti rohkaisevansa Venäjää tekemään mitä huvittaa niitä Nato-maita vastaan, jotka eivät käytä vähintään 2 prosenttia BKT:stään puolustukseen”. Huomautukset saivat välittömästi aikaan vastareaktion ja tuomion länsimaisilta johtajilta, jotka kuvailivat kommentteja ”holtittomiksi”, ”vastuuttomiksi” ja ”tyhmiksi”.
Trumpin ja Joe Bidenin johtaessa mielipidemittauksissa, eurooppalaiset ovat yhä huolestuneempia siitä, että he jäävät yksin pyrkimyksissään tukea Ukrainaa Venäjän hyökkäystä vastaan, mikä edellyttää sotilaallisen, taloudellisen ja humanitaarisen avun jatkuvaa toimittamista sodan runtelemalle maalle.
Bidenin viimeisin ponnistus 60 miljardin dollarin (55,5 miljardin euron) paketin toimittamiseksi Kiovalle on juuttunut Yhdysvaltain kongressiin, sillä Trumpin vaikuttamat kovan linjan republikaanit estävät ehdotuksen. Nato on jo varoittanut, että umpikujalla on ”seurauksia” taistelukentällä.
”Euroopan on oltava valmis sotaan”
Strasbourgissa pitämässään puheessa von der Leyen sanoi, että Eurooppa on elänyt ”illuusiossa, että rauha on pysyvää” ja että Vladimir Putin on käyttänyt hyväkseen ”rauhan osinkoa” valmistautuakseen täysimittaiseen sotaansa välittämättä sen aiheuttamista taloudellisista seurauksista.
”Tämän seurauksena maailma on yhtä vaarallinen kuin se on ollut sukupolvien ajan”, hän sanoi ja viittasi myös vaaleihin sekaantumiseen ja haavoittuviin riippuvuussuhteisiin. ”Tässä on niin paljon pelissä – vapautemme ja hyvinvointimme. Ja meidän on alettava toimimaan sen mukaisesti.”
Vaikka komission puheenjohtaja juhli Euroopan maiden viimeisten kahden vuoden aikana toteuttamaa puolustusmenojen lisäystä, hän vaati, että tarvitaan lisää edistystä, jotta saadaan aikaan ”suvereenimpi Eurooppa”, joka voi tehdä Natosta vahvemman.
Hänen mukaansa Euroopan on oltava valmis sotaan.
”Kaikki tämä edistyminen osoittaa, että Eurooppa on alkanut ymmärtää edessä olevan haasteen kiireellisyyden ja laajuuden. Mutta vielä on paljon tehtävää. Ja meidän on toimittava nopeasti”, hän sanoi Euroopan parlamentin jäsenille. ”Sodan uhka ei ehkä ole välitön, mutta se ei ole myöskään mahdoton. Sodan riskejä ei pidä liioitella, mutta niihin on varauduttava.”
Von der Leyen esitteli sitten tulevaa Euroopan teollista puolustusta koskevaa strategiaansa, jossa keskitytään erityisesti yhteishankintoihin. Hänen mukaansa EU lähettää ”vahvan viestin” yksityiselle sektorille ja edistää kotimaista tuotantoa, kun maat tilaavat yhdessä aseita, ampumatarvikkeita ja muita sotilastarvikkeita. ”Tämä tarkoittaa puolustusteollisen kapasiteettimme vauhdittamista seuraavien viiden vuoden aikana.”
EU on turvautunut yhteishankintoihin selviytyäkseen viime vuosien kiireellisimmistä kriiseistä, erityisesti kun komissio järjesti koronavirusrokotteiden hankinnan estääkseen 27 jäsenvaltiota kilpailemasta keskenään. Samanlaista mallia käytettiin myös muun kuin venäläisen kaasun ostamiseen energiakriisin jälkeen.
Von der Leyen selitti, että teollinen puolustusstrategia noudattaa tätä mallia ja että siinä myös ohjataan EU:n varoja hankkeisiin, joilla on mahdollisimman suuri vaikutus.
EU:n varojen käyttö on rajoitettava tiukasti teollisuus-, tutkimus- ja innovaatiotarkoituksiin, sillä perussopimukset kieltävät yhteistä talousarviota rahoittamasta toimia, joilla on sotilaallisia tai puolustuksellisia vaikutuksia.
Tämän vuoksi EU on toimittanut Ukrainalle aseita talousarvion ulkopuolisen välineen, Euroopan rauhanrahaston, kautta, josta korvataan osittain lahjoituksista aiheutuneet kustannukset. Euroopan rauhanrahasto on ollut kuukausia käyttämättömänä Unkarin pitkään jatkuneen veto-oikeuden ja sisäisen uudistusprosessin vuoksi.
Oikeudellinen keskustelu on nyt siirtynyt Euroopan investointipankkiin (EIP) sen jälkeen, kun sen uusi pääjohtaja Nadia Calviño lupasi ”tehdä enemmän ja paremmin” unionin puolustusteollisuuden edistämiseksi. Pankin nykyiset säännöt kuitenkin rajoittavat rahoituksen kaksikäyttöteknologiaan, jolla on myös siviilisovelluksia. Esimerkiksi tykistön kranaatit eivät kuulu rahoituksen piiriin.
Von der Leyen tuki Calviñon vaatimusta ja totesi, että ”Euroopan puolustusteollisuus tarvitsee pääomaa” erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Komission johtaja ehdotti myös, että Venäjän keskuspankin jäädytetyistä varoista saatavat tulot ohjattaisiin uudelleen aseiden ostamiseen Ukrainaa varten. Tämä toisi uuden käänteen suunnitelmiin, jotka ovat tähän asti keskittyneet maan sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen.
”Haluaisin, että ajattelisimme laajemmin”, von der Leyen sanoi. ”Viime kädessä kyse on siitä, että Eurooppa ottaa vastuun omasta turvallisuudestaan.”
Lähde: Euronews