Emmanuel Macron ja Marine Le Pen pääsivät Ranskan presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
Natolla ja Euroopan unionilla on edessään jännittyneet kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Ranskan “äärioikeistolainen” johtaja
Marine Le Pen pääsi sunnuntaina Ranskan presidentinvaalien toiselle kierrokselle haastamaan äärisuvaitsevaisen
Emmanuel Macronin 24. huhtikuuta.
Ranskalaisen mielipidemittausyritys
Ipsosin ennusteiden mukaan Ranskan presidentti sai 28,4 prosenttia äänistä ensimmäisen äänestyskierroksen päätteeksi. Hänen kilpailijansa Le Pen keräsi samojen ennusteiden mukaan 23,4 prosenttia äänistä. Kyseessä on Le Penin kolmas esiintyminen - ja hänen kaikkien aikojen korkein tuloksensa - presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.
Vaikka mielipidemittaukset tässä vaiheessa viittaavat siihen, että Macron jatkaa presidenttinä kahden viikon kuluttua, hänellä on edessään paljon tiukempi toisen kierroksen kamppailu kuin vuoden 2017 vaaleissa, jolloin hän kohtasi myös Le Penin.
Nämä kaventuvat gallup-ennusteet tarkoittavat, että kaikki katseet sekä Euroopassa että Washingtonissa kiinnittyvät kampanjan käänteisiin tulevina päivinä, kun liittolaiset pyrkivät punnitsemaan, pysyykö Pariisi luotettavana kumppanina sodassa
Putinin joukkoja vastaan Ukrainassa.
Maaliskuun 20. päivänä käytävä keskustelu on todennäköisesti ratkaiseva kohtaaminen, jossa Le Pen haluaa antaa itsestään hiotumman kuvan kuin viisi vuotta sitten Macronin kanssa käydyssä kamppailussa.
Natolle päänvaivaa Le Penin ulostuloista
Naton osalta Le Pen on aiheuttanut päänvaivaa ilmoittamalla haluavansa vetää EU:n ainoan ydinasevaltion pois liittouman integroidusta komentorakenteesta, sanomalla: "jotta emme enää joutuisi konflikteihin, jotka eivät kuulu meille".
Tämä kanta herättää Natossa erityistä huolta, koska väitetään Le Penin jo pitkään nauttineen läheisistä suhteista Kremliin ja saaneen puoluetukea venäläisestä pankista, vaikka hän tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
Jos hän onnistuu kukistamaan Macronin toisella kierroksella, hän aiheuttaisi mahdollisesti kohtalokasta vahinkoa myös Euroopan unionin toiminnalle. Vaikka hänen puolueensa,
Kansallinen liittouma, on luopunut ehdotuksestaan erota EU:sta, Schengenistä ja eurosta, Le Pen on pysynyt laajalti euroskeptikkona.
Hän on suunnitellut Ranskan EU-rahoitusosuuksien vähentämistä ja liittoutumista Unkarin ja Puolan kaltaisten maiden kanssa, joita johtavat samanhenkiset poliitikot.
Le Penin kannattajat huusivat sunnuntai-iltana tuloksesta innostuneina "
Me voitamme!" ja lauloivat
Marseljeesia. Kannattajilleen pitämässään puheessa hän otti voimakkaasti esille identiteettikysymykset, itsemääräämisoikeuden ja elinkustannuksia koskevat huolenaiheet ja lupasi olla "kaikkien ranskalaisten presidentti".
Tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että Ranska on siirtynyt sodanjälkeistä politiikkaa hallinneen perinteisen vasemmisto-oikeisto-jaon ulkopuolelle kohti taistelua, jossa Le Penin edustamat maahanmuuttovastaiset kansallismieliset taistelevat globalisaatiolle avoimia Eurooppa-myönteisiä suvaitsevaisia vastaan.
Kaikki riippuu nyt siitä, kumpi ehdokas saa kannatusta äärivasemmistolaiselta
Jean-Luc Mélenchonilta, joka tuli ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi hieman yli 21 prosentin äänisaaliilla. Äänestäjät näyttävät olevan erimielisiä siitä, ketä he tukevat toisella äänestyskierroksella.
Ipsos-yhtiön tuoreen mielipidemittauksen mukaan puolet Mélenchonin äänestäjistä ei osaa valita Le Penin ja Macronin välillä, kun taas toinen puoli on jakautunut Macronin ja Le Penin välillä ja suosii Macronia.
Mélenchon itse kehotti äänestäjiä olemaan äänestämättä Le Penin puolesta toisella kierroksella, mutta ei kuitenkaan kehottanut äänestämään Macronin puolesta."Meidän on valittava kahden pahan välillä, jotka ovat meille kauheita ja jotka eivät ole luonteeltaan samanlaisia", Mélenchon sanoi puheessaan. "Jokainen teistä joutuu kohtaamaan omatuntonsa", hän sanoi ja toisti myöhemmin useaan kertaan: "Emme saa antaa yhtään ääntä Marine Le Penille."
Macronin taakse toiselle kierrokselle asettuivat välittömästi myös useat muut kilpailijat, kuten konservatiivisen
Les Républicains -puolueen
Valérie Pécresse, sosialistien Pariisin pormestari
Anne Hidalgo ja vihreiden
Yannick Jadot.
Le Penin suurin mahdollisuus päästä johtamaan Ranskaa
Näissä vaaleissa Le Penin perhe on ollut kaikkein lähimpänä mahdollisuutta päästä johtamaan Ranskaa.
Vuonna 2002
Jacques Chirac voitti Le Penin isän
Jean-Marie Le Penin helposti 82 prosentin äänisaaliilla, kun vastakkainasettelua pidettiin taisteluna ranskalaisten arvojen turvaamiseksi. Vuonna 2017 Le Pen itse hävisi Macronille lähes 34 prosentin äänisaaliilla, mikä on paljon suurempi osuus kuin hänen isällään.
Tällä kertaa
Politicon “Poll of Polls” -vertailun mukaan hän voisi saada jopa 47 prosenttia äänistä 24. huhtikuuta.
Jännitys Ranskan presidenttikisan ympärillä kasvoi pari pykälää kampanjoinnin viimeisinä päivinä, kun kävi selväksi, että Le Pen antaa Macronille kovan vastuksen.
Le Pen on kampanjoinut kuukausien ajan kiertämällä kyliä ja pikkukaupunkeja matalan kustannustason kampanjassaan, jolla on pyritty tavoittamaan tavalliset ranskalaiset. Hänen keskittymisensä elinkustannuksiin liittyviin kysymyksiin on osoittautunut ajankohtaiseksi inflaation ja polttoainekustannusten noustessa, mikä on iskenyt ranskalaisten talouteen.
Macronin on puolestaan katsottu suhtautuvan vaaleihin ylimielisesti, sillä hän ilmoitti ehdokkuudestaan vasta viime kuussa ja kieltäytyi väittelystä kilpailevien ehdokkaiden kanssa.
Macronia on myös syytetty siitä, että hän on yrittänyt vetää poliittista pääomaa diplomaattisista ponnisteluistaan Ukrainan sodan lopettamiseksi. Lisäksi on paljastunut, että hänen hallituksensa on käyttänyt miljoonia konsulttiyritysten palkkioihin.
Macronin kannattajat elättelevät toiveita siitä, että ranskalaiset äänestäjät tunnustavat näistä viimeaikaisista vastoinkäymisistä huolimatta hänen saavutuksensa COVID-19-pandemian hallinnassa ja Ranskan talouden elpymisen edistämisessä.
Tärkein kilpailija Eric Zemmour
Toista äänestyskierrosta silmällä pitäen yksi tärkeimmistä kysymyksistä on se, onko Le Pen onnistunut laajentamaan vetovoimaansa Kansallisen liittouman vaikutuspiiriä laajemmalle.
Viime vuosina Le Pen on pyrkinyt tekemään puolueestaan valtavirtaisemman ja lieventämään ajoittain kiihkeää maahanmuuttoa koskevaa retoriikkaansa houkutellakseen perinteisempiä konservatiivisia äänestäjiä.
Hän on myös pyrkinyt tekemään itsestään houkuttelevamman vasemmiston äänestäjille ajamalla eläkeiän aikaistamista ja peruselintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista.
Myös hänen “äärioikeistolaisen” kilpailijansa
Eric Zemmourin leirin reaktioita seurataan tarkasti. Zemmour, jota pidettiin aikoinaan vakavana uhkana Le Penille oikeiston puolelta, sai Ipsos-ennusteen mukaan vain noin 7 prosenttia äänistä.
Zemmour vetosi epäröimättä tärkeään maahanmuuttokysymykseen kehottaessaan kannattajiaan asettumaan Le Penin taakse.
"Le Pen kohtaa miehen (Macronin), joka on päästänyt 2 miljoonaa maahanmuuttajaa Ranskaan ja joka ei ole sanonut sanaakaan turvallisuudesta ja maahanmuutosta kampanjansa aikana ja joka tekee vielä pahempia asioita, jos hänet valitaan. Siksi kehotan äänestäjiäni äänestämään Marine Le Peniä,” Zemmour sanoi kannattajilleen Pariisissa.
Lähde: Politico
