Pyrkimys sisällyttää "viharikokset" EU:n perustamissopimuksiin on uusi Brysselin kiistakapula Unkarin ja Puolan kaltaisten maiden välillä.
Euroopan Komissio ehdottaa "viharikosten" lisäämistä yhteen Euroopan Unionin perustamissopimuksista. Tämä antaa Brysselille enemmän valtaa rangaista jäsenvaltioita, jotka eivät sen mielestä puutu tehokkaasti vihapuheeseen, naisvihaan ja homofobiaan.
Tekstiluonnoksen nähneen
Politicon mukaan "ehdotus on seurausta yhteiskunnallisista liikkeistä, kuten #MeToo-kampanjasta ja Black Lives Matter -mielenosoituksista".
Euroopan Komission tekstissä sanotaan, että "viha on siirtymässä valtavirtaan, ja se kohdistuu yksilöihin ja ihmisryhmiin, joilla on tai joiden katsotaan jakavan "yhteisen ominaisuuden", kuten rodun, etnisen alkuperän, kielen, uskonnon, kansallisuuden, iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, sukupuolen tunnusmerkit tai minkä tahansa muun perustavanlaatuisen ominaisuuden tai tällaisten ominaisuuksien yhdistelmän."
Kuka tulee päättämään, mikä on “viharikos”?
Euroopan Komissio ehdottaa “vihan” torjumista lisäämällä sen Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tekstissä olevaan rikosluetteloon.
Tällä hetkellä tähän luetteloon kuuluvat muun muassa terrorismi, huumekauppa, ihmiskauppa sekä naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Toisin kuin "viha", nämä rikokset eivät kuitenkaan ole subjektiivisia. Huumeiden salakuljetus on selvästi laitonta, samoin kuin ihmiskauppa ja terrorismi.
Huolestuttavaa tässä viimeisimmässä ehdotuksessa on se, kuka päättää, mikä on ja mikä ei ole "viharikos". Ei tietystikään haluta nähdä vähemmistöjen, naisten tai LGBT-ihmisten kärsivän syrjinnästä. Mutta varmaankin nämä ovat sellaisia asioita, joiden pitäisi olla jäsenvaltioiden vastuulla ja joista niiden äänestäjien pitäisi päättää?
Lisäksi se, että ei-vaaleilla-valitut eurokraatit määrittelevät "vihan", ei ole ainoastaan epädemokraattista vaan myös vaarallista, ja sitä voidaan käyttää sananvapauden tai myös toisinajattelun rajoittamiseen. Se näyttää paluulta vanhoihin huonoihin aikoihin, jolloin yksipuoluehallitukset, diktatuuriset ja vaaleilla valitsemattomat hallitukset päättivät, mitä ihmiset saivat sanoa ja mitä eivät.
Euroopan Unioni pitää perustamissopimuksiaan kymmenen käskyn kaltaisina: Pyhiä ja kiveen kirjoitettuja. Ne ovat perusta, jonka varaan liitto on rakennettu, ja niiden sisältämiä artikloja käytetään usein rangaistukseksi jäsenvaltioille, jotka eurokraattien mielestä ovat menneet liian pitkälle. Puolalla ja Unkarilla on tästä kokemusta.
Mitä EU:n perustamissopimusten muuttaminen edellyttää?
Näiden perustamissopimusten muuttaminen on myös monimutkainen asia. EU:n perustamissopimuksiin tehtävät suuret muutokset edellyttävät kuitenkin kansanäänestyksiä joissakin jäsenvaltioissa, kuten Irlannissa. EU ei tietenkään halua enää kansanäänestyksiä, koska ihmiset ovat aivan liian arvaamattomia ja hankalia.
“Viharikosten" lisäämistä sopimukseen ei kuitenkaan pidetä merkittävänä muutoksena, eikä se aiheuta kansanäänestyksiä, joten EU voi huokaista helpotuksesta. Siitä ei kuitenkaan voida keskustella, että sopimusmuutos edellyttää Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston tukea.
Ennustettavissa on, että ehdotus menee läpi Euroopan parlamentissa, koska se on ylivoimaisesti federalistisin elin, eikä jätä käyttämättä hyvesignaloimisen tilaisuutta. Euroopan neuvosto on kuitenkin täysin eri asia, sillä perustamissopimusten muuttaminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden suostumusta.
Tämä tarkoittaa sitä, että niillä mailla, joihin ehdotettu muutos epäilemättä kohdistuu, on mahdollisuus hylätä se riippumatta siitä, mitä Euroopan Komissio, Euroopan parlamentti tai muut jäsenvaltiot sanovat. Ja juuri tässä kohtaa ajaudutaan poliittiselle törmäyskurssille.
EU:n kapinalliset Keski-Euroopan jäsenmaat
Ei liene epäilystäkään siitä, etteikö "viharikoksen" lisääminen sopimukseen sisältyvään luetteloon olisi suunnattu tietyille Keski-Euroopan maille, kuten Puolalle, Unkarille ja Slovenialle, joiden kaikkien hallituksia EU paheksuu.
Pelkästään viimeisten kuuden kuukauden aikana EU on pakottanut Puolan alueita perääntymään LGBT-vastaisista päätöslauselmista uhkaamalla taloudellisilla seuraamuksilla. Myös Unkari on käynyt sotaa Brysselin kanssa EU:n mielestä homo- ja biseksuaalisuuden vastaisesta lainsäädännöstä. Tämä sai Slovenian pääministerin arvostelemaan EU:ta siitä, että se yrittää tyrkyttää Keski-Euroopan valtioille "kuvitteellisia eurooppalaisia arvoja".
Vaikuttaa siltä, että "viharikoksen" lisääminen perustamissopimukseen on yritys saada nämä maat mukautumaan, mutta todennäköisempää on, että ne pysyvät lujana ja hylkäävät sen.
Läntiset jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti tai Euroopan komissio eivät anna tässä periksi ilman taistelua. Ja niiden Keski-Euroopan maiden hallitusten päälle kaadetaan ämpäreittäin poliittista lietettä, jotta ne saadaan taipumaan.
Näyttää siltä, että EU:n painostus on tuomittu epäonnistumaan, sillä ehdotuksen tukeminen Puolassa, Unkarissa ja Sloveniassa olisi erittäin epätodennäköistä. EU joutuu siis jälleen kerran toteamaan, että nämä ärsyttävät ja ongelmalliset Keski-Euroopan jäsenvaltiot pistävät kapuloitaan poliittisen yhdentymisen suureen rattaaseen.
Lähde: BNN, Politico
