Työpaikan menettäneillä on suurempi alttius joutua ulosottoon, osoittaa tuore Etla-tutkimus. Vaikutukset ovat suurempia miehillä, vähemmän koulutetuilla sekä henkilöillä, joilla on jo merkittävästi velkaa ennen työpaikkansa menettämistä. Tämä vaikutus oli merkittävä vielä yhdeksän vuotta työpaikan menettämisen jälkeen. Ulosottomerkinnät johtuvat pääosin maksamattomista veroista, sakoista ja esimerkiksi osamaksurästeistä.
Suomen ulosottojärjestelmä on hyvin tiukka, ja velallisen nettomääräisestä palkasta ja muista toistuvista tuloista voidaan ulosmitata jopa 50 prosenttia 25 vuoden ajan. Työikäisestä väestöstä jopa 15 prosenttia on ulosotossa vuosittain. Velkaongelmiin voidaan päätyä monista eri syistä, mutta kyselyiden perusteella noin puolet kokevat työn menetyksen tai tulojen äkillisen alenemisen olevan perimmäinen syy velkaongelmiin.
Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa Debt burden of job loss in a Nordic welfare state (Etla Working Paper 115) tarkastellaan työpaikan menettämisen vaikutusta henkilön todennäköisyyteen joutua ulosottoon. Tutkimuksessa hyödynnetään yhdistettyä työnantaja-työntekijäaineistoa sekä tietoja henkilöiden ulosottomerkinnöistä vuosilta 2007–2018. Tutkimus on Etlan, Laboren ja Helsinki GSE:n tutkijoiden laatima.
Työpaikan menettäneillä havaittiin 5–20 prosenttia suurempi alttius joutua ulosottoon verrokkiryhmään verrattuna, ja tämä vaikutus on merkittävä vielä yhdeksän vuotta työpaikan menettämisen jälkeen. Työpaikan menettäneillä tarkoitetaan heitä, jotka menettivät työpaikkansa toimipaikan sulkemisen tai joukkoirtisanomisen takia. Vaikutukset olivat suurempia miehillä kuin naisilla, vähemmän koulutetuilla kuin korkeakoulutetuilla, ja henkilöillä, joilla oli jo merkittävästi velkaa ennen työpaikkansa menettämistä.
– Odottamattomat elämänshokit voivat suistaa ihmisen ulosottokierteeseen, joka voi pahimmillaan kestää henkilön aikuisiän. Ulosotto voi vähentää myös työn vastaanottamisen kannustimia, mikä uhkaa Suomen työllisyyttä. Yhtenä ratkaisuna olisi laajentaa velkajärjestelyyn pääsyn mahdollisuuksia, toteaa tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Työpaikan menetys lisäsi ulosottoja, jotka johtuivat erityisesti maksamattomista veroista, rangaistus- ja sakkomääräyksistä sekä muista henkilökohtaisista maksuista (kuten osamaksut). Analyysissa tarkasteltiin henkilöiden velkaongelmia jopa yhdeksän vuoden seurantajakson aikana.
Maczulskij, Terhi – Kanninen, Ohto – Karhunen, Hannu – Tahvonen, Ossi: Debt burden of job loss in a Nordic welfare state (Etla Working Paper 115)
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
STT
