Enemmistö puolueista tukee sijaissynnytystä – kyselyyn vastanneista vain yksi vastustaa

Sateenkaariperheet ry:n ja Simpukka ry:n teettämä kysely osoittaa laajan poliittisen tuen ei‑kaupalliselle sijaissynnytykselle. Vain yksi eduskuntapuolue vastustaa mallia.

Suomen puoluekentässä on syntynyt poikkeuksellisen laaja yhteisymmärrys ei‑kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisesta. Sateenkaariperheet ry ja Simpukka ry kartoittivat alkuvuodesta puolueiden näkemyksiä, ja tulos on selvä: valtaosa puolueista kannattaa kotimaisen, ei‑kaupallisen sijaissynnytyksen mahdollistamista ja sen lainsäädännöllistä sääntelyä.

Kysely lähetettiin puolueiden puoluesihteereille ja viestintäpäälliköille tammi–helmikuussa 2026. Vastauksissa korostui tarve turvata kaikkien osapuolten asema ja vähentää ulkomaille suuntautuvien sijaissynnytysjärjestelyjen riskejä.

Enemmistö eduskuntapuolueista tukee mallia

Kyselyn mukaan SDP, kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP kannattavat ei‑kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista Suomessa. Keskusta selvittää kantaansa osana Suunta Suomelle ‑ohjelmatyötä, jossa etsitään ratkaisuja muun muassa alhaiseen syntyvyyteen.

Kristillisdemokraatit ilmoittivat ainoana puolueena kielteisestä kannasta. Perussuomalaiset ja Liike Nyt eivät vastanneet kyselyyn. Eduskunnan ulkopuolisista puolueista liberaalit ja eläinoikeuspuolue kannattavat mallia.

Puolueet perustelevat kantaansa yhdenvertaisuudella ja oikeusturvalla

SDP korosti vastauksessaan "yhdenvertaisten lapsitoiveiden toteutumista ja totesi, että sijaissynnytysjärjestelyjen yhdenvertaista lainsäädäntöä ja palvelujärjestelmän tukea on syytä edistää".

Kokoomuksen mukaan ”unelma perheestä on mahdollinen jokaiselle suomalaiselle riippumatta heidän terveydentilastaan, seksuaalisuudestaan, sukupuolestaan tai elämäntilanteestaan.”

Vihreät huomauttivat, että "nykytila ohjaa suomalaisia ulkomaille, missä lapsen oikeudellinen asema voi jäädä epäselväksi. Ei‑kaupallisen mallin sääntely Suomessa olisi puolueen mukaan eettisempi ja turvallisempi vaihtoehto."

Vasemmistoliitto painotti, että "sijaissynnytys tulee sallia lailla säädeltynä, ei‑kaupallisena ja yhdenvertaisesti saavutettavana niin, että sekä lapsen, sijaissynnyttäjän että aiottujen vanhempien etu ja hyvinvointi suojellaan."

RKP:n mukaan "mahdollisen sääntelyn on oltava tarkkaan harkittua sekä eettisesti ja oikeudellisesti kestävää."

Järjestöt: Lainsäädäntö mahdollista jo seuraavalla hallituskaudella

Sateenkaariperheet ry ja Simpukka ry näkevät puolueiden vastaukset merkittävänä edistysaskeleena.

”Puolueiden positiivinen kanta voisi mahdollistaa sen, että seuraavalla hallituskaudella, 20 vuoden selvitystyön jälkeen, voitaisiin vihdoin siirtyä toimeen ei‑kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelemiseksi. Lainsäädännössä on mahdollista ottaa huomioon sijaissynnyttäjän, aiottujen vanhempien ja syntyvän lapsen hyvinvointi ja oikeusturva sekä laatia yksityiskohtaiset sopimukset. Palvelujärjestelmän tuki perheelle on myös ensiarvoisen tärkeää”, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

”Tämä on tärkeä yhdenvertaisuudesta kertova viesti kaikille lasta toivoville. Sijaissynnytys on hyvin erityinen tapa lapsiperheellistyä. Suomen viranomaisten käytäntöjen, prosessien ja perheille suunnatun tuen puuttuminen uhkaavat järjestelyillä syntyneen lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia. Lainsäädännön avulla voitaisi turvata kaikkein osapuolten oikeudet ja samalla tuettaisi Suomen syntyvyyttä ja erityisesti heitä, jotka lasta todella toivovat”, toteaa Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.

Kysely: Sääntely lisäisi turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta

Sateenkaariperheiden vuoden 2026 kyselyaineiston mukaan sijaissynnytystä harkitsevat (n=77) pitävät sääntelyä merkittävänä parannuksena lapsiperheellistymisen yhdenvertaisuuteen.

Vastaajien mukaan kotimainen, säädelty prosessi olisi turvallisempi, eettisempi ja edullisempi kuin ulkomailla toteutettu.

Sijaissynnytystä tarvitsevat muun muassa:

toistuvia keskenmenoja kokeneet
kohduttomana syntyneet
sairauden vuoksi kohtunsa menettäneet
yksin lasta toivovat itselliset miehet
miesparit

Ulkomailla toteutetut järjestelyt aiheuttavat ongelmia – perheet kokevat jäävänsä ilman tukea

Simpukka ry:n vuoden 2024 kyselyssä (n=57) selvitettiin ulkomailla sijaissynnytysjärjestelyissä olleiden kokemuksia. Suurimmat haasteet liittyivät:

lapsen kanssa Suomeen palaamiseen
lapsen rekisteröintiin ja kansalaisuuden saamiseen
vanhemmuuden vahvistamiseen

Perheet kokivat jäävänsä ilman tukea ja saaneensa viranomaisilta jopa asiatonta kohtelua. Ennen lapsen syntymää ei tarjottu käytännössä lainkaan tukea tulevaan vanhemmuuteen.

Järjestöjen mukaan kotimainen sääntely loisi palvelujärjestelmän, joka tarjoaisi perheille tukea ja ammattilaisille selkeät työkalut.

Taustaa: Sijaissynnytys kiellettiin hedelmöityshoitolaissa 2007

Hedelmöityshoitolaki kielsi sijaissynnytykseen tähtäävät hoidot vuonna 2007. Tätä ennen Suomessa syntyi hieman yli kymmenen lasta sijaissynnytyksen avulla.

Sijaissynnytys on järjestely, jossa sijaissynnyttäjä tulee raskaaksi ja synnyttää lapsen aiottujen vanhempien kasvatettavaksi. Ulkomaille suuntautuvat järjestelyt eivät ole laissa kiellettyjä, mutta niihin liittyy merkittäviä eettisiä ja juridisia riskejä.

Suomessa tehdään myös epävirallisia kotimaisia järjestelyjä, jotka jäävät palvelujärjestelmän ulkopuolelle ja voivat aiheuttaa ongelmia lapsen oikeudellisen aseman vahvistamisessa.