“En näe väriä” tulkitaan nyt rasismiksi Ruotsissa - valkoisuuden normi uuvuttaa vähemmistöt

Ruotsissa Göteborgin kaupungin hallinnossa on noussut esiin ajatus, jonka mukaan ruotsalaisessa arjessa vaikuttava valkoisuuden normi olisi merkittävä syy niin kutsuttuun vähemmistöstressiin. Kaupungin toimintakyvyn tukeen erikoistuneessa yksikössä työskentelevä sosiaalityöntekijä Tillmy Ukbu kertoo kaupungin omalla sivustolla julkaistussa haastattelussa, että ruotsalaisten tulisi “reflektoida valkoisuuden normeja” ja ymmärtää, miten nämä oletetut rakenteet vaikuttavat vähemmistöihin.

Göteborgia johtavat sosialidemokraatit, vasemmistopuolue ja vihreät, ja kaupunki on jo aiemmin hyväksynyt antirasistisen toimenpideohjelman. Ukbun mukaan työ ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan lisää koulutuksia ja “tietoisuuden lisäämistä”.

“En näe väriä” – lause, jota ei enää saa sanoa

Ukbu kouluttaa kaupungin esimiehiä ja työntekijöitä tunnistamaan tilanteita, joissa “pienetkin kommentit” voidaan tulkita rasistisiksi. Hänen mukaansa esimerkiksi lause “en näe väriä, kaikki ovat minulle samanarvoisia” ei olekaan neutraali, vaan “poistaa näkyvistä valtarakenteet” ja voi loukata niitä, jotka kokevat syrjintää ihonvärinsä vuoksi.

Hänen mukaansa ruotsalaisten tulisi oppia “reflektoimaan valkoisuuden normia” ja ymmärtämään, miten se koetaan eri tavoin eri ihmisryhmissä.

Mikroaggressiot ja vähemmistöstressi – kaupungin oma teoria

Göteborgin kaupunki väittää, että arjen pienet eleet, ilmeet ja sanavalinnat voivat aiheuttaa mikroaggressioita, jotka puolestaan johtavat vähemmistöstressiin. Kaupungin mukaan nämä kokemukset voivat lisätä ahdistusta, uupumusta ja jopa sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Ukbun mukaan "mikroaggressiot voivat heikentää työssä viihtymistä ja vaikuttaa siihen, miten uskottavana työntekijän osaaminen nähdään". Hänen mukaansa uupumus voi johtaa sairauspoissaoloihin, jotka “maksavat yhteiskunnalle rahaa”.

Institutionaalinen rasismi arjen eleissä?

Ukbu väittää, että rasismi ei ole vain suoria loukkauksia, vaan myös “institutionaalisia rakenteita”, jotka näkyvät arjen vuorovaikutuksessa. Hänen mukaansa rasismi voi ilmetä esimerkiksi siinä:

kenelle esimies puhuu
miten kysymykset esitetään
keihin luotetaan eniten
kenelle selitetään asioita, joita ei ole pyydetty selittämään

Hän nostaa esiin myös tilanteet, joissa johtaja “katsoo useammin valkoisia työntekijöitä” tai kysyy heiltä useammin mielipidettä, mikä hänen mukaansa on "rakenteellista syrjintää" .

Göteborgin Ruotsidemokraatit: Kaupungilla olisi tärkeämpiäkin ongelmia

Ruotsidemokraatit Göteborgissa kritisoivat kaupungin linjaa jyrkästi. Puolueen edustaja Sanda Anton Henriksson kirjoitti Göteborgs-Postenissa, että kaupungin tulisi keskittyä todellisiin ongelmiin: heikkoon palvelun laatuun, vastuukysymyksiin ja toimimattomiin järjestelmiin.

Henrikssonin mukaan Göteborg “ei tarvitse lisää tulkintaharjoituksia”, vaan toimivan hyvinvointikoneiston. Hänen mukaansa väärät painotukset näkyvät aina lopulta “todellisessa elämässä, ei teoriassa” .