Eläinsuojelurikoksista syytetyt antavat käräjäoikeuksille monenlaisia selityksiä toiminnastaan, käy ilmi tuoreesta Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Lemmikki- ja tuotantoeläimiin kohdistuneissa rikoksissa syytettyjen yleisiä selityksiä ja perusteluita toiminnalleen olivat esimerkiksi vaikeat elämäntilanteet.
Tutkimuksen mukaan useammin selityksiä esimerkiksi hankalista olosuhteista antavat tuotantoeläimiin kohdistuneista rikoksista syytetyt ihmiset. He vetosivat selityksissään esimerkiksi avioeroon, suureen työmäärään, taloudellisiin ongelmiin tai hankaliin sääolosuhteisiin.
– Lähes puolet heistä katsoi, että ei ollut toiminnallaan aiheuttanut haittaa eläimille. Yli kolmasosa taas syytti isia ammattitaidon puutteesta tai epäammattimaisesta käyttäytymisestä. Osa koki taloudellisten velkojen estäneen tuotantoeläinten pidon lopettamisen, sanoo väitöskirjatutkija Elli Valtonen tiedotteessa.
Käräjäoikeudet pitivät tuotantoeläimiin kohdistuvia rikoksia keskimäärin vakavampina kuin lemmikkieläimiin kohdistuvia rikoksia.
Tuotantoeläimiin kohdistuvat rikokset olivat tutkimuksen mukaan yleensä lemmikkieläimiin kohdistuvia pitkäkestoisempia ja ne koskettivat suurempaa määrää eläimiä. Eläimet myös kuolivat useammin rikosten seurauksena.
Väkivaltaa perustellaan esimerkiksi koulutuksella
Väkivaltaisista eläinsuojelurikoksista syytetyt myönsivät tutkimuksen mukaan tekonsa useammin ja tarjosivat teoilleen vähemmän selityksiä. Väkivaltaiset eläinsuojelurikokset kohdistuivat tutkimuksen aineistossa usein lemmikkieläimiin.
Lähes puolet väkivaltaisista eläinsuojelurikoksista syytetyistä puolusteli tekoaan eläimen käytöksellä. Tällaisia syitä olivat syytettyjen mukaan esimerkiksi koulutustarpeet tai lemmikin ei-toivotusta käyttäytymisestä rankaiseminen.
Tutkimuksen mukaan väkivaltaisista eläinsuojelurikoksista syytetyt kertoivat käräjäoikeuksille toimintansa syyksi myös vahingot, päihtymyksen, sairauden tai itsepuolustuksen.
Väkivaltaisissa eläinsuojelurikoksissa käräjätuomarit tutkimuksen mukaan usein kuitenkin lievensivät rikosnimikkeitä tai hylkäsivät syytteet.
Eräässä STT:n seuraamassa tapauksessa eläinsuojelurikoksesta syytetty nainen piti koiran nostamista sen turkista ilmaan hyväksyttävänä koulutustilanteessa, eikä kyseessä hänen mukaansa ollut koiran pahoinpiteleminen.
– Ei naisella sellaisia voimia ole, että se voisi satuttaa koiraa, sanoi nainen käräjäoikeuden kuulusteluissa.
Käräjäoikeus katsoi, että naisen teko täytti lievän eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit, mutta syyteoikeus oli tapauksessa vanhentunut ja naisen syyte hylättiin.
Vastuuta sysätään muille
Tutkimuksen mukaan lemmikkieläimiin kohdistuneista eläinsuojelurikoksista runsaassa kymmenesosassa suuri määrä eläimiä oli otettu hoitoon. Kun ongelmia tuli ja syytteet nostettiin, vetosivat syytetyt vaikeisiin elämäntilanteisiin.
Monet syyttivät tutkimuksen mukaan viranomaisia vainosta ja asiantuntemattomuudesta.
– Nämä syytetyt kertoivat myös muita useammin, että eläinten hoito oli ollut jonkun muun vastuulla. Tyypillisesti muisteltiin, että puolison oli pitänyt hoitaa eläimet, sanotaan tutkimuksen tiedotteessa.
Esimerkiksi STT:n seuraamissa eläinsuojelurikosasioissa lemmikkieläimen huonoa kohtelua perusteltiin muun muassa ymmärtämättömyydellä, terveydellisillä ongelmilla ja muilla kiireillä kuten työssäkäynnillä. Eräässä tapauksessa syytetty nainen kertoi oikeudessa eläinrakkaudestaan, mutta myös mielenterveys- ja parisuhdeongelmistaan, jotka olivat hänen mukaansa vaikuttaneet jaksamiseen huomattavan suuren lemmikkieläinmäärän kanssa.
Ongelmia tulisi ennaltaehkäistä
Väitöskirjatutkija Valtosen mukaan eläinsuojelurikoksista syytettyjen perusteluilla ja selittelyillä on merkitystä rikosten ehkäisyn kannalta. Hänen mukaansa viranomaisyhteistyötä tulisi kehittää, jotta ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä.
– Eläimen huonoa kohtelua ei saa katsoa läpi sormien, koska tuotantoeläimet ja lemmikit ovat meistä ihmisistä täysin riippuvaisia. Tuottajan ja viranomaisten on yhteistyössä huolehdittava siitä, ettei laiminlyötyjä tuotantoeläimiä pidetä siksi, että niistä maksetaan tukia pääluvun mukaan, sanoo Valtonen.
Valtosen mukaan esimerkiksi jatkuvasti suuria määriä eläimiä keräilevien ihmisten tulisi saada apua sosiaali- ja terveydenhuollosta. Ongelmaa ei hänen mukaansa ratkaista sillä, että viranomaiset vain tyhjentävät asunnon eläimistä yhä uudelleen.
Tutkimuksen mukaan suurin osa tuotantoeläimiin kohdistuneista rikoksista syytetyistä oli miehiä. Lemmikkieläimiin kohdistuneissa rikoksissa syytetyistä oli miehiä hieman yli puolet.
Tutkimuksessa käytiin läpi yli 1 400 eläinsuojelurikoksesta tai -rikkomuksesta eri puolilla Suomea annettua käräjäoikeuksien tuomiota vuosilta 2011-2021. Noin kolmasosa rikoksista kohdistui tuotantoeläimiin ja loput lemmikkieläimiin.
STT
