Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ei löytänyt perusteita epäillä, etteikö suomalaisen kunnan lunastama maa-alue palvelisi yleistä etua – valitus jäi tutkimatta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut 28.5.2026 päätöksen suomalaisessa maa-alueen lunastusta koskevassa asiassa. Tuomioistuin päätti yksimielisesti, ettei valittajien tekemää valitusta oteta tutkittavaksi, koska se oli EIT:n mukaan “ilmeisen perusteeton”. Päätös perustuu Ulkoministeriön julkaisemaan mediatiedotteeseen.
Pitkä oikeusprosessi päättyi Strasbourgissa
Tapauksen taustalla oli valittajien omistamaan maa-alueeseen kunnalle myönnetty lunastuslupa. Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotka molemmat hylkäsivät valitukset. Lunastuskorvauksen määrää koskeva asia ratkaistiin lunastustoimituksessa, jonka päätöksestä valittajat hakivat muutosta maaoikeudelta. Maaoikeus hylkäsi valituksen, eikä korkein oikeus myöntänyt asiassa valituslupaa.
Valittajat veivät asian lopulta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen väittäen, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) ensimmäisen pöytäkirjan 1 artiklaa – omaisuudensuojaa – oli loukattu. Heidän mukaansa lunastus ei ollut yleisen edun mukaista ja maa-alueen arvo oli arvioitu liian alhaiseksi.
EIT: Lunastus oli yleisen edun mukainen
EIT totesi asiassa olevan riidatonta, että kyse oli omaisuuden riistosta EIS:n ensimmäisen pöytäkirjan 1 artiklan tarkoittamalla tavalla. Tuomioistuin totesi myös, että puuttumisesta valittajien oikeuksiin oli säädetty lailla.
EIT katsoi, että lunastus oli yleisen edun mukainen. Tuomioistuimen mukaan sille ei ollut esitetty vakuuttavaa näyttöä, joka antaisi aiheen epäillä, että infrastruktuurin – erityisesti teiden – toteuttaminen kyseisellä alueella ei palvelisi yleistä etua.
Lisäksi EIT totesi, ettei ollut mitään viitteitä siitä, että kunta olisi hankkinut maa-alueen ilman todellista aikomusta toteuttaa kehitystavoitteitaan kohtuullisessa ajassa.
Korvaus ei ollut kohtuuton
EIT arvioi myös lunastuskorvauksen määrää. Tuomioistuimen mukaan kansalliset päätökset eivät tukeneet valittajien väitettä siitä, että korvaus olisi ollut kohtuuton. EIT ei myöskään voinut päätellä, että harkintavaltaa olisi käytetty väärin korvauksen määrää vahvistettaessa.
Näin ollen EIT päätti yksimielisesti jättää valituksen tutkimatta ilmeisen perusteettomana.
Ratkaisu ilman Suomen hallituksen vastinetta
EIT ratkaisi asian viitaten omaan aikaisempaan oikeuskäytäntöönsä. Tapauksen käsittely ei edellyttänyt vastinetta Suomen hallitukselta.
Päätös on luettavissa englanniksi HUDOC-tietokannassa.
Lue lisää aiheesta:
Ulkomaisissa kiinteistökaupoissa suurempi huomio kansalliseen turvallisuuteenEU- ja ETA-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistökauppoja Suomessa tulisi tarkastella jatkossa entistä tarkemmin myös kansallisen…
Vihreää siirtymää Espanjassa: Jopa 100 000 oliivipuuta revitään aurinkopaneelien tieltäEU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen on poliitikoille niin tärkeää, että sen takia voidaan pakkolunastaa sukupolvelta toiselle kulkeneet…
Etelä-Afrikka: Presidentti Ramaphosa allekirjoitti kiistanalaisen pakkolunastuslainPresidentin hallintoviraston mukaan maata ei voida pakkolunastaa ilman, että se on yleisen edun mukaista. Etelä-Afrikan presidentti Cyril…

