Eurooppa Politiikka

”Demokraattinen” Saksa: kansallismieliseltä puolueelta kiellettiin puoluetuki poliittisin perustein – seuraavana kohteena AfD

Kuvituskuva: Kuva: Wikimedia Commons.

Oikeuden päätös katkaista valtiontuki pienelle äärioikeistolaiselle puolueelle Saksassa on herättänyt vaatimuksia soveltaa samankaltaisia sääntöjä paljon merkittävämmälle oikeistopopulistiselle Vaihtoehto Saksalle (AfD), joka on maahanmuuttopolittisen keskustelun keskipisteessä.

Perustuslakituomioistuin päätti lopettaa julkisen rahoituksen puolueelle Die Heimat (isänmaa), joka on Kansallisdemokraattisen puolueen (NPD) seuraaja, vuodesta 2023 lähtien. Tuomioistuin perusteli päätöstään sillä, että Die Heimat ”horjuttamaan tai jopa kaatamaan Saksan demokratian”, mikä on kiertoilmaisu puhtaasti poliittiselle syrjinnälle.

Kyseessä on ensimmäinen tämänkaltainen päätös, joka ajoittuu keskusteluun siitä, voidaanko AfD, joka perustettiin vuonna 2013, laillisesti kieltää, ja siitä, tulisiko sen radikaalimpien jäsenten perusoikeudet poistaa.

Liittokansleri Olaf Scholz, joka on puhunut epäilyistään AfD:n kieltämisen tehokkuudesta, toivotti päätöksen tervetulleeksi, kutsuen sitä ”vahvistukseksi polulle, jossa vapauden vihollisille ei tarjota paljon tilaa”.

Baijerin konservatiivinen johtaja Markus Söder sanoi ennen päätöstä, että Die Heimatin rahoituksen lopettaminen voisi olla ”malli” AfD:n uhkan hallintaan.

Tiistain päätöksen mukaan NPD/Die Heimat ei enää saisi valtion rahoitusta, eikä verohelpotusta olisi enää saatavilla sille tai sen lahjoittajille, tuomioistuin totesi.

Hakemus tuomioistuimeen tehtiin vuonna 2019 alahuoneen (Bundestag) ja ylähuoneen (Bundesrat) toimesta, vaatien puolueen rahoituksen lopettamista, Saksan peruslain muutoksen jälkeen, jolla pyrittiin estämään ”radikaaleja puolueita” saamasta valtion varoja, joihin muilla puolueilla on oikeus. On sanomattakin selvää, että päätös ei koske minkään muun aatesuunnan puolueita kuin kansallismielisiä.

Tuomioistuimen päätöksessä sanottiin, että Die Heimat ”pyrkii korvaamaan nykyisen perustuslaillisen järjestelmän etniseen ’kansan yhteisöön’ perustuvalla autoritaarisella valtiolla”. Se sanoi, että puolueen politiikka oli ristiriidassa ja loukkasi vähemmistöjen ja maahanmuuttajien ihmisarvoa.

Se lisäsi, että Die Heimat oli pyrkinyt ”poistamaan vapaan demokraattisen järjestyksen” ja sillä oli ”rasistinen, erityisesti muslimivastainen, antisemitistinen ja mustalaisvastainen asenne”, joka oli ristiriidassa Saksan perustuslaillisten periaatteiden kanssa.

Puolue on kuitenkin laillinen puolue, joten tuomioistuimen päätös on vähintäänkin erikoinen maassa, joka kehtaa väittää olevansa sananvapauden demokraattinen mallimaa. Vuonna 2017 yritys kieltää NPD kariutui tuomioistuimessa. Aikaisempi yritys kieltää puolue 2000-luvun alussa epäonnistui sen jälkeen, kun paljastui, että tiedustelupalvelu oli sijoittanut omia vakoojiaan puolueen johtoon, mikä teki pyrkimyksen laittomaksi.

Tuomioistuimen päätöstä tutkitaan yksityiskohtaisesti, koska jotkut AfD:n jäsenet paljastuivat äskettäin osallistuneen kokoukseen, jossa keskusteltiin pääsuunnitelmasta karkottaa ulkomaalaistaustaisia, mukaan lukien Saksan passin omaavia. Pääasiassa kyse on vasemmiston kanssa yhteistyötä tekevän valtamedian ”paljastuksista”, jotka ovat luettavissa AfD-poliitikoiden julkisista lausunnoista.

Poliitikot ovat paineen alla alkaneet tutkia AfD:n kieltämisen mahdollisuutta, vaikka poliittiset ja oikeudelliset johtajat varoittavat tällaisen toimenpiteen olevan potentiaalisesti typerä veto. Kuitenkin nyt vallassa olevien poliitikkojen henkilökohtaisen urakehityksen kannalta sillä on positiivinen vaikutus, mikä onkin poliitikoille suurin syy ajaa asioita.

AfD on toiseksi suosituin puolue valtakunnallisissa gallupeissa, ja ennen kolmea osavaltion vaalia itäisessä Saksassa tänä syksynä, se johtaa jokaisessa. Valtavirtapuolueiden käyttämä eristämispolitiikka, joka estää niitä menemästä koalitioon AfD:n kanssa, on toistaiseksi pitänyt sen vallasta poissa. Kysymys on, kuinka kauan tätä palomuuria voidaan ylläpitää, kun puolue nousee gallupeissa.

Karlsruhen päätökseen reagoiden sisäministeri Nancy Faeser sanoi, että se lähettää yksiselitteisen signaalin Saksan ”antidemokraattisille voimille.”

”Päätös tulee ajankohtana, kun oikeistoksi ääriajattelu on suurin ääriajattelun uhka demokratiallemme”, hän sanoi lausunnossaan. ”Toimimme päättäväisesti kaikkia niitä vastaan, jotka valmistelevat maaperää oikeistoksi ääriajattelun väkivallalle.”

Hän lisäsi: ”Voimat, jotka haluavat purkaa ja tuhota demokratiamme, eivät saa saada senttiäkään valtion rahoitusta.”

Hän sanoi, että julkisen rahoituksen peruuttaminen oli ”vielä yksi väline” demokratian puolustamisen pyrkimyksissä.

Die Heimatille tuomioistuimen päätös on vähäinen, koska se ei ole saanut riittävästi tukea Euroopan, liittovaltion ja osavaltioiden vaaleissa ollakseen oikeutettu rahoitukseen. Viime vuosina sen vaikutusvalta on rajoittunut kunnallistasolle, edustettuna paikallisneuvostoissa ympäri maata. Sen äänestäjät ovat pääosin siirtyneet AfD:lle.

Viimeisissä liittovaltion vaaleissa 2021 Die Heimat/NPD sai 65 000 ääntä eli 0,1 % äänistä. Viimeisissä Euroopan vaaleissa se sai 100 000 ääntä, eli 0,3 % äänistä. Saksassa julkista rahoitusta on saatavilla kaikille puolueille, jotka saavat vähintään 0,5 % ääniä kansallisissa tai Euroopan vaaleissa, tai 1 % ääniä alueellisissa vaaleissa.

Verohelpotuspykälä on kuitenkin suurin isku Heimatille ja sen kannattajille, sillä nyt se joutuu maksamaan muista tuloistaan enemmän veroa toisin kuin muut puolueet.

Frank Franz, Die Heimatin johtaja, kutsui tuomioistuimen päätöstä skandaaliksi ja sanoi, että puolue ”tarttuu elämään” kuten äärioikeisto tällä hetkellä ”jokaisessa sopukassa”.

Lähde: The Guardian

8 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Ismo Meinander

Samanlaisella tavalla kaikki nykyiselle järjestelmälle – joka elää viimeisiä päiviään lähinnä tekohengityksen avulla – vaihtoehtoiset vaikuttamisen keinot pyritään kieltämään tai sensuroimaan jonkun tekaistun pykälän keinoin.

SML tullaan Suomessa 110 %:n varmasti kieltämään ennen seuraavia vaaleja; olkoonkin, että Suomessa pienpuolueet kuolevat usein muutenkin kannatuksen puutteen vuoksi, koska keskiverto suomalainen uskoo edelleen lojaalisti nykyiseen järjestelmään, ja moni on siitä myös niin riippuvainen, että taistelee vaikka henkensä kaupalla systeemin säilymisen puolesta.

Ilkka

Mikäli muistan oikein, suomen puolueita koskevassa laissa on kohta jossa sanotaan jotenkin näin. ” Mikäli puolue ei saa kahden kauden aikana riittävästi ääniä, se katsotaan lakkautetuksi.” Ihan sanatarkka tämä lause ei nyt ole, mutta jotenkin noin se menee. Kuten tiedämme viime vaalit ei tuottaneet SML:n edustajia asioitamme hoitamaan, ja jos tämä vielä toistuu, ei ole mitään puoluetta ellei sitä rekisteröidä uudelleen. Se joka osaa oikean termistön, korjatkoon virheet joita tekstissäni mahdollisesti on, kiitos etukäteen.

Ismo Meinander

Näinhän se menee ja siihen viittasinkin. Tällä tavoin muistaakseni kävi mm. IPUlle, jota luultavasti äänestäisin mikäli olisivat enää olemassa.

Ilkka

On siinä yksi hyväkin puoli. Nyt kun ollaan päätetty että joku itselle haitalliseksi koettu voidaan kieltää, samaa lakia voidaan soveltaa myöhemmin kun nykyisistä puolueista tehdään laittomia. Siinä ei kitinöiden pitäisi vaikuttaa mitään. Jos yksi voidaan julistaa väärin ajattelevaksi, se voidaan julistaa toistenkin kohdalla. Etenkin jos yhä puhutaan perustuslain sallimasta toimenpiteestä.

Näillä kielloilla ja rajoituksilla on myöskin kääntöpuolensa. Äänestäjät reagoivat asiaan toisin kuin vallassa olevat haluaisivat. Kielto voi jopa lisätä puolueen kannatuslukuja. Sitä paitsi, ainahan voi perustaa uuden puolueen eri nimellä, jolloin kiellolla ei olekaan merkitystä. Matuongelman kumuloituessa halu äänestää muuta kuin matujen hyysääjiä kasvaa, ei se mihinkään katoa. Ja sokerina pohjalla, olisiko muiden nyt parempi miettiä mikä meni vikaan jos valtakunnassa alkaa syntymään täysin päinvastaista liikehdintää mihin on totuttu.

John Quiman

Pelkäävät tosissaan, että AfD saa demokratian säännöillä kannatusta kansalta, joten haluavat tavalla tai toisella estää AfD:n olemassaolon tai ainakin toiminnan.

Jos pelkurit pelaisivat demokratian säännöillä, tekisivät he jotain saadakseen itse kannatusta, eivätkä estäisi joillain hämärillä keinoilla kansalta suosiota saanutta puoluetta toimimasta.

Mutta kun niitä ei kiinnosta demokratia. Kun he sanovat, että AfD vaarantaa demokratian, tarkoittavat he, että AfD uhkaa heidän valta-asemaansa.

Ismo Meinander

’Smoke and mirrors’ alkaakin pian olemaan uusi keino. Jopa vasemmistosta on alkanut kantautua maahanmuuttokriittisiä ääniä viime aikoina, koska pelätään äänien alkavan valua oikeistolle. Esimerkkinä toimii vaikkapa Tanskan SDP ja tavoite nollasta maahanmuuttajasta.

Ensimmäisen lauseen tavoin kyse on kuitenkin samanlaisesta kusetuksesta, missä PS nähtävästi kunnostautuu Suomessa aina vallankahvassa ollessaan; luvataan muutosta, mutta mikään ei oikeasti muutu ja kaikki menee tosiasiassa vain kiihtyvällä tahdilla huonompaan suuntaan. Järjestelmä on suunniteltu myös siten, että se kykenee absorboimaan kritiikin nykymenoa kohtaan tehokkaasti osaksi omaa toimintaansa.

Ilkka

Ihan kuin Venäjällä. Jos Putin päättää ettei joku tai jotkin tahot ole hänen agendansa takana, hän väittää niiden vaarantavan yleisen järjestyksen ja ne voidaan lakkauttaa.

Pekka Viherä

Noinkin voi tietämätön päätellä, tai ei tietämätön vaan valtamedian tuntija. Todellisemmin: Venäjällä on 6 puoluetta, joista ylivoimaisesti suurin on nationalistien puolue, Yhtenäinen venäjä. Mutta on kommunisteja, liberalisteja, vasemmistoa, oikeistoa ja keskusta oikeistoa. Onko 30 kertaa suuremmassa Venäjällä estetty niinkään monen puolueen syntyä kuin Suomessa?