Datakeskukset ovat menettämässä yritystukensa, ja se voi heijastua uusiin hankkeisiin kahdella tavalla. Mutta ovatko keskukset alun perinkään vastanneet odotuksia?
Suomi on päättänyt ottaa datakeskuksilta verotuen pois, uutisoi Yle.
Konesalien saama lähes nollaan painettu sähkövero merkitsee valtiolle 30 miljoonan euron verotulojen menetystä tänä vuonna. Mitä enemmän Suomeen syntyy sähköä kuluttavia datakeskuksia, sitä kalliimmaksi verotuki tulee valtiolle.
Datakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Veijo Terho uskoo, että veronkiristys vähentää kiinnostusta rakentaa Suomeen uusia, suuria keskuksia.
Onko se Suomelle huono uutinen?
Miksi sähkösyöppöjä haluttiin tukea?
Datakeskukset otettiin alennettuun sähköveroluokkaan yli kymmenen vuotta sitten. Suomella oli kiire houkutella investointeja, sillä oma paperiteollisuus oli hiipumassa ja Nokian kulta-ajoistakin oli jäljellä enää haikea muisto.
Silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kertoo kirjassaan, että datakeskusten ajateltiin sitovan niiden omistajayhtiöt Suomeen, ”mistä ajan mittaan voisi syntyä muutakin yritystoimintaa”.
Datakeskukset ovat miljardiluokan investointeja, mutta on syytä huomata, että 70-80 prosenttia rahaista menee esimerkiksi prosessorivalmistajille jonnekin aivan muualle kuin Suomeen.
Mitä datakeskus antaa Suomelle?
Kukaan ei tiedä, missä määrin toive on toteutunut siitä, että datakeskus levittäisi ympärilleen esimerkiksi tekoälyyn liittyvää huippuosaamista.
Liikesalaisuus on se, mitä dataa konesaleissa käsitellään ja kuinka suuri rooli esimerkiksi kryptovaluutan louhinnalla on. Ainakin yksi datakeskusyritys on tiettävästi kieltänyt kryptolouhinnan omissa konesaleissaan.
Datakeskusyhdistys toivoo kattavaa tutkimusta siitä, mitä hyötyä datakeskuksista on suomalaiselle yhteiskunnalle. Toistaiseksi tutkimusta ei ole tehty.
Varmaa on vain se, että datakeskukset voivat olla paikkakuntansa suurimpia veronmaksajia, kuten Mäntsälässä.
Varmaa on sekin, että ne kuluttavat paljon sähköä jäähdyttäessään laitoksessa hyriseviä prosessorikaappien rivistöjä.
Usein tämä hukkalämpö käytetään esimerkiksi lähialueen kaukolämmön tuottamiseen. Esimerkiksi Haminassa se tarkoittaa mahdollisuutta vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Jyrääkö datakeskus muut hankkeet?
Kantaverkkoyhtiö Fingridiä pitkään johtanut, ja viime vuonna eläkkeelle jäänyt Jukka Ruusunen on kritisoinut datakeskusbuumia sillä perusteella, että uudet ja yhä suuremmat toimijat kilpailevat samasta vihreästä sähköstä, jolla suomalaista teollisuutta pitäisi irrottaa fossiilienergiasta.
Kansainvälisillä datajäteillä on varaa maksaa sähköstä enemmän kuin perinteisemmällä teollisuudella. Niiden ei ole tarvinnut murehtia liiemmin prosessoriensa sähkönkulutuksesta. Kiinalaisten kehittämä Deepseek-tekoäly osoitti, että tekoälyä voidaan kouluttaa paljon vähemmällä datalla kuin aiemmin on kuviteltu – ja siten vähemmällä sähkönkulutuksella.
Ainakaan toistaiseksi ei kuitenkaan voida sanoa, että datakeskukset olisivat vieneet sähköt muiden investointien nenän edestä.
Muut vihreään sähköön tukeutuvat hankkeet ovat vain olleet hitaampia.
Inkooseen kaksi vuotta suunniteltu norjalaisen Blastr-yhtiön hankkeen kaavoitusratkaisu on siirtymässä seuraavan kunnanvaltuuston käsittelyyn.
Voisiko digijätit painostaa tuomaan osaamistaan Suomeen?
Googlen jättimäinen datakeskus Haminassa työllistää 400, Nebiuksen konesali Mäntsälässä noin 30 henkeä.
Työntekijät vastaavat muun muassa konesalien jäähdytyksestä. Varsinaista datan käsittelyn ja tekoälyn huippuosaamista vasta yritetään houkutella Suomeen.
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin Petri Peltosen mukaan erityisesti suurimpia datakeskuksia omistavia digijättejä yritetään taivutella tuomaan Suomeen korkean osaamisen työpaikkoja.
Kymmenessä vuodessa keskustelu ei näytä tuottaneen Suomeen esimerkiksi tekoälyn huippuosaamiskeskusta.
Ehkä sähköveron korotuksen välttämisellä olisi voinut saada vipuvartta diilin tekemiseen?
Nyt päätös veroedun poistamisesta tehtiin nopeasti, ja nähtäväksi jää, mitkä ovat lopulliset vaikutukset.
Investoinnit – ja kaukolämpö vaarassa?
Fingridin Ruusunen uskoo, että Suomen halpa sähkö on riittävä houkutin datakeskuksille tulla Suomeen myös ilman veroetua.
Datakeskusyhdistyksen Veijo Terho on eri mieltä.
”Haluaisin sanoa, että veromuutos ei vaikuta, mutta pahoin pelkään, että kyllä se vaikuttaa investointihaluun.”
Sähköveron korotus täyttää sen aukon, joka syntyy, kun makeisten arvonlisäveron suunnitellusta korotuksesta päätettiin luopua.
Makeisten verokohtelua koskevan päätöksen jälkeen Fazer kertoi, että päätös johtaa siihen, että päätöksen vuoksi se jatkaa jäissä ollutta 750 miljoonan euron tehdasinvestointiaan Lahdessa.
Terho vertaa Fazerin investointia siihen, että datakeskukset aikovat investoida Suomeen lähes 10 miljardia euroa.
Datakeskusten veroetu on ollut sidottu siihen, että niiden tuottama hukkalämpö on pitänyt käyttää hyödyksi esimerkiksi kaukolämpönä.
Nyt Terho arvelee, että vaikka investoinnit datakeskuksiin eivät kokonaan lopu, on mahdollista, että kiinnostus käyttää rahaa hukkalämmön talteen ottamiseen lopahtaa.
Se pyyhkisi pois merkittävän osan datakeskusten tuomasta hyödystä.
Jäljelle jäisivät kiinteistövero lähikunnalle ja keskuksen tarjoamat työpaikat ainakin konesalin huollossa.
Lähde: Yle
Ei pitäisi hyväksyä mitään ulkomaisia datakeskuksia Suomeen.
Jo muutama vuosi sitten USA:ssa google salaili asiaa, mutta paljastui sitten että se niiden datakeskus kulutti 1,3 miljardia litraa juomakelpoista vettä vuodessa.
Suomihan on tunnettu pohjavesistään, sen takia ne tänne tulee.
Lisäksi yksi datakeskus kuluttaa vuodessa sähköä enemmän kuin kaikki Helsingin asukkaat, ja se nostaa sitten taas kaikkien sähkölaskuja, sikälimikäli se sähkö ylipäätään edes kohta enää riittää.