Jo pienenä ihmettelin kuinka Pyhäjärvi siitä Tampereen lähistöltä ylettyi niin kauas etelään, kanavien kautta Hämeenlinnaan asti. Sama toistuu kaupungin pohjoispuolella, Näsijärveä pääsee vähintäänkin Virroille asti. Monet Tampereella vierailevat ovat kommentoineet, kuinka se on paljon enemmän ”rantakaupunki” kuin monet rannikon kaupungit. Siellä se satama on tuolla jossain keskustasta kaukana. Kun keskustorilta Tampereella lähtee, joka suunnalta päätyy vetisiin maisemiin joidenkin satojen metrien päästä, oli se sitten pohjoisen ja etelän suunnan järvet, idässä koski tai vähän kauempana lännessä Pispalanharjun näkymät, mistä alunperiin tähysteli Kustaa kolmas kaupunkia perustaessaan. Näillä vesillä on kulkenut lähinnä huviristeilyjä niin kauan, kun itse olen ollut tietoinen asiasta. Vayla.fi sivustolla näkyy hieno visualisointi kaikista Suomen sisämaan vesireiteistä.
Kaksi muuta merkittävää aluetta löytyy Kokemäenjoen syöttöaltaan lisäksi. Päijänteen vesistöihin yhdistyy reittejä joilla voi päästä Lahdesta tai Kouvolasta noin 25 kilometrin päähän Kuopiosta, Iisalmesta tai Nurmeksesta voi päästä Lappeenrantaan ja siitä Venäjän puolelle jäänyttä Saimaan kanavaa pitkin merelle asti.
Syy, miksi otan tätä asiaa esille, on kysymys logistiikan, rahdin ja matkustamisen tulevaisuudesta Suomessa. On paljon puhetta tunnin junista ja oikoreiteistä moottoriteille Pirkanmaalla. Miksi jyrätä valtavia määriä lisää olemassa olevia luontoympäristöjä ja pienempien kaupunkien kulttuurimaisemia näitä varten, kun on olemassa jo luonnolliset kulkuväylät? Vesistöt voisivat ottaa paljon isompaa roolia tulevaisuudessa. Ne ovat olleet elintärkeitä suomalaisille yli vuosituhansien ja polttomoottorin hyödyntäminen jokseenkin sai unohtamaan tätä. Kaikenlaista on joskus kuljetettu vesiteitse. Tottakai se on hitaampaa, mutta vaihtoehtona myös paljon halvempaa. Geopolitiikan asiantuntijat usein kertovat kuinka vesitse kuljetus on isoilla merillä jopa 10-15 kertaa halvempaa kuin raiteella tai tiellä, kun ottaa huomioon näiden rakennus- ja ylläpitovaatimukset. Sisämaan vesillä on tarvinnut ehkä vaikeakulkuisimpia kohtia muokata sopivaksi ja kanavia tietenkin on jo olemassa, joten kerroin ei aivan niin suuri ole. Tästä huolimatta enimmäkseen infrastruktuuria tarvitsee vain päätepisteissä, suurin osa väylää on jo olemassa tekemättä mitään. Vesistöjen isomman roolin kautta kuormitus ja ruuhka muilla kulkumenetelmillä vähenee ja meno siellä nopeutuu. Talvisin järviä jäätyy, mutta miksei yhtä kahta pientä jäänmurtajaa voi olla isoimmilla järvillä? Ehkä myös Pohjanmaan joet ihan Tornioon asti? Rannikollakin vesibussitoimintaa on jo, mutta miksei enemmän? Se voisi olla paljon parempaa kuin teiden jatkuva hinkkaus. Varmasti on myös ongelmia, mitä en tässä yhdellä istumalla tullut heti ajatelleeksi, mutta tuntuu ja on pitkään tuntunut tyhmältä jyrätä ja päällystää aivan joka kolkkaa jos on mahdollisuus tehdä toisin.
Olen ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa Pirkanmaalla Sinimustan Liikkeen edustajana.
Voit seurata minua twittersissä: https://twitter.com/A_Veikkola
tai instagrammissa: https://www.instagram.com/vekkee44/