Mediassa pelotellaan tällä hetkellä, että Turkki on päättänyt estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Todellisuudessa Turkki sanoi, että on turha lähettää delegaatteja Ankaraan, koska Turkki ei sano "kyllä" maille, joilla on käytössä Turkkia koskevia pakotteita.
Suomi on kieltänyt aseiden viennin Turkkiin. Olisi täysin järjetöntä ja absurdia, mikäli sotilasliiton sisällä olisi pysyviä asevientikieltoja. Vaikka jotkut länsimaat olivatkin vuosia sitten päättäneet olla viemättä aseita Turkkiin sen Natoon liittymättömien sotatoimien takia, tällaiset ratkaisut on tarkoitettu lyhytaikaisiksi. Valtionjohto voisi poistaa asevientikiellon vaikka huomenna, heti kun Nato-hakemus on lähetetty. Suomen taloudelle olisi muutenkin hyväksi normalisoida kauppasuhteet Turkin kanssa etenkin, kun olemme Venäjän ansiosta talouskriisin kynnyksellä.
Turkki on myös vaatinut EU-alueella kiellettyjen terroristijärjestöjen toiminnan kieltämistä. Tässä kohtaa on sopivaa kysyä, miksi EU-alueella toimii EU:n kieltämiä terroristijärjestöjä, jos EU-laki ylittää kansallisen lainsäädännön. EU:n oikeusjärjestelmän sekavuutta on sinänsä täysin sopivaa kritisoida, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa terroristijärjestöjen kieltäminen olisi Suomen ja Ruotsin edun mukaista.
Terrorismista epäiltyjen palauttamisesta Turkkiin voidaan myös neuvotella, mikäli Turkki antaa Suomelle ja Ruotsille takuut, että he saavat puolueettoman oikeudenkäynnin ja että vankeja kohdellaan inhimillisesti. Vaihtoehtoisesti oikeudenkäynnit voitaisiin käydä täällä Pohjoismaissa. Epäilemättäkään ei olisi relevantti ajatus, että Suomi tai Ruotsi rikkoisi Nato-prosessin aikana omia perustuslakejaan tai oikeusvaltioperiaatetta.
Turkin vaatimukset ovat koepallo, jollaiset kuuluvat osaksi turkkilaista keskustelukulttuuria. Suomen pitää realiteetit huomioiden näyttää omakin selkärankansa eikä suostua sellaisiin vaatimuksiin, jotka aiheuttaisivat Suomelle ylivoimaisia rasitteita etenkään pitkällä aikavälillä esimerkiksi ketjureaktion takia, jossa muutkin Nato-maat alkaisivat järjestelmällisesti vaatia Suomelta palveluksia. Turkin tähän mennessä esittämissä vaatimuksissa ei kuitenkaan ole mitään, mistä ei voisi neuvotella.
Jos Turkki ei halua Suomesta "delegaatteja", voisiko presidentti tai pääministeri itse vierailla Turkissa?