Blogit

Syrjintä loppuu syrjimällä, sodat sotimalla, nälkä lähtee...

Ote Wikipediasta kohdasta rasismi: Rotusyrjintä on määritelty tiettyyn rotuun tai etniseen ryhmään kuuluvien suosimiseksi tai johonkin tiettyyn rotuun tai etniseen ryhmään kuuluvien syrjinnäksi esimerkiksi työelämässä, oikeudenkäytössä, julkisissa palveluissa tai asunnon vuokrauksessa.

Samasta paikasta löytyy myös positiivisen syrjinnän määritelmä:
Positiivinen syrjintä, positiivinen diskriminaatio tai positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa jonkin ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia, jotka ovat tarpeellisia ryhmän tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi, vaikka ryhmä tällöin asetetaan etuoikeutettuun asemaan muihin nähden.

Miten arvoyheisö EU suhtautuu asiaan?
Direktiivin mukaan ei pidä estää toimenpiteitä, "joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä rotua tai etnistä alkuperää oleville henkilöille aiheutunutta haittaa".

Kysymys kuuluu millaista haittaa aiheutuu yksilölle joka saapunut Suomeen tai EU:hun maasta jonka turvallisuustilanne on heikko, poliittinen järjestelmä epävakaa/olematon, hallinto korruptoitunut, puhumattakaan ihmisoikeuksien toteutumisesta tai edes alkeellisesti toimivasta yhteiskunnata.

Vai onko niin että EUn käsitys asiasta on sellainen että kyseisistä maista saapuvat tulevat tänne sorrettaviksi ja siksi heitä on jollain tavalla hyvitettävä?

Direktiivin mukaan "Erilainen kohtelu saattaa olla oikeutettua erittäin rajoitetuissa tilanteissa, jos jokin rotuun tai etniseen alkuperään liittyvä ominaisuus muodostaa työhön liittyvän todellisen ja ratkaisevan vaatimuksen ja jos tavoite on oikeutettu ja vaatimus oikeasuhteinen."

Perustuslaissa säädetään yhdenvertaisuudesta seuraavasti: »Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

YLE:n tekemän selvityksen mukaan lähes kaikki Suomen yliopistot ottavat työhönotossa huomioon vähemmistöasemaan kuulumisen. Suurimmalla osalla yliopistoista on maininta positiivisesta erityiskohtelusta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassaan. Käytäntöä voidaan noudattaa, vaikka mainintaa ei olisi. Yliopistojen rekrytoinneissa tämä tarkoittaa, että kun tarjolla on kaksi tasavahvaa tai hieman eri tasoista hakijaa, voidaan suosia sitä, joka on ryhmänä aliedustettu.

Yhdenvertaisuuslain esittelymuistio toteaa, että "syrjintää ei ole sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen... Yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten, esimerkiksi vammaisten, tukeminen voi olla perusteltua silloinkin, kun heikomman aseman ei voida osoittaa johtuvan syrjinnästä."

Syrjintä loppuu syrjimällä, sodat sotimalla ja nälkä lähtee tietysti sillä kun syö kunnolla. Mitäs luulitte.