Lehdistä saa nyt lukea, että vaikka Turkki ratifioisi Suomen Nato-hakemuksen, niin Ruotsista tulee este. On vaikea nähdä, miten Ruotsista tulisi este, jos siitä ei sellaista tehdä.
Ruotsi pääsee varmasti Yhdysvaltojen kanssa sopuun väliaikaisista turvatakuista jatkoajalle Suomen liityttyä Natoon. Itämerellä nähdään jo nyt sitä paljon puhuttua amerikanrautaa. On mahdotonta käsittää miten Venäjä muodostaisi akuutin uhan Ruotsille, vaikka Ruotsin hakemus hyväksyttäisiin viiveellä. Jos Venäjä sekoaa, se pystyy korkeintaan paikalliseen tuhoon ilman ydinaseita. Paljon pelätty Gotlannin pysyvä miehitys, joka olisi strategisesti tärkeä Itämerellä käytävässä maailmansodassa, ei ole realistinen skenaario eikä sillä ole mitään tekemistä Venäjän tämänhetkisten sotilaallisten intressien kanssa.
Suuruudenhullun valloitussodan epäonnistumisesta huolimatta Venäjä ei ole niin irrationaalinen toimija kuin miltä näyttää: putinin käytöksestä tulee mieleen Kim Jong-il, jonka diplomaattinen strategia oli näytellä hullumpaa kuin on, jottei kukaan uskaltaisi tehdä mitään.
Suomen itäraja on huomattavasti vaarallisempaa aluetta kuin Ruotsi. Itämeren ainoana ei-Natomaana Ruotsi olisi merenrantaansa lukuunottamatta Nato-maiden ympäröimä ja näin ollen saaren kaltaisessa asemassa. Jokainen sotahistoriaan vähääkään perehtynyt tietää, että maihinnousu on kaikista sotilasoperaatioista vaativin. Ruotsilla ei ole hätää, vaikka Natoon mentäisiin joitakin kuukausia Suomen jälkeen.
Turkille on tehty selväksi, että Suomi kunnioittaa sen aitoja turvallisuushuolia. Kaikkiin koepalloihin ei ole vastattu, mikä on hyvä asia, koska kritiikitön myönnytyslinja olisi heikkouden osoitus, mihin Suomella ei Itä-Euroopan voimakkaimpana sotilasmahtina ole tarvetta. EU:n kieltämien terroristijärjestöjen kieltäminen EU-jäsenmaa Ruotsissa on Ruotsin oma huoli, minkä myös Erdoğan on selkeästi ilmaissut ymmärtävänsä.
Lopettakaa siis tarpeettoman ahdistuksen lietsominen ja sopikaa Nato-prosessin viimeistelystä mahdollisimman pian, vaikka sitten ennen Ruotsia.