BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink uskoo, että muukalaisvihamielisillä Aasian mailla tulee olemaan korkeampi elintaso ja tuottavuus kehittyy tekoälyn ja robotiikan vallankumouksen keskellä. Tämän vuoksi hänen lausuntonsa ovat niin iso juttu.
BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink on kiistatta yksi maailman vaikutusvaltaisimmista miehistä. Hän sanoo nyt avoimesti, että maissa, joissa on muukalaisvihamielistä maahanmuuttopolitiikkaa, elintaso on paljon korkeampi, tuottavuus kasvaa nopeammin ja ne pystyvät paremmin sopeutumaan tekoälyn kehityksen sosiaalisiin vaikutuksiin tulevina vuosina.
”Tiedättekö, me ajattelimme aina, että väestön väheneminen on syy negatiiviseen kasvuun. Mutta keskustellessani näiden suurten kehittyneiden maiden johtajien kanssa, joilla on muukalaisvihamielinen maahanmuuttopolitiikka, eivät päästä ketään sisään, työttömyys vähenee – anteeksi, väestö vähenee. Nämä maat kehittävät nopeasti robotiikkaa, tekoälyä ja teknologiaa. Ja jos lupaus – en sanonut, että se tulee tapahtumaan – mutta lupaus kaikesta siitä, että tuottavuus muuttuu, minkä useimmat meistä uskovat tapahtuvan. Pystymme nostamaan maiden elintasoa ja yksilöiden elintasoa jopa väestön vähentyessä”, Fink sanoi.
”Negatiivisen väestönkasvun paradigma tulee siis muuttumaan. Sosiaaliset ongelmat, joita ihmisten korvaaminen koneilla aiheuttaa, tulevat olemaan paljon helpommin hoidettavissa niissä maissa, joissa väestö vähenee”, hän sanoi.
Larry Fink, CEO of @BlackRock, says developed nations with "xenophobic" immigration policies are going to have a higher standard of living than ever before.
Non-xenophobic countries are going to have social problems with their new 3rd world immigrants. pic.twitter.com/XkDvBgFUsY
— National Conservative (@NatCon2022) January 15, 2025
Finkin BlackRock hallinnoi 10,6 biljoonan dollarin varoja ja sillä on pääsy maailman vaikutusvaltaisimpiin johtajiin, toimitusjohtajiin ja maailman älykkäimpiin mieliin. Joten kun hän puhuu, ihmisten pitäisi kuunnella, pitivätpä he hänen sanoistaan tai eivät.
Kun Fink puhuu muukalaisvihamielisistä maista, hän tarkoittaa Etelä-Korean, Kiinan ja Japanin kaltaisia maita, joissa robotiikkaa ja tekoälyä käytetään joukkomaahanmuuton sijasta oman väestötilanteen hallintaan.
On tietysti huomattava, että Fink itse on ollut avainasemassa ajamassa DEI-politiikkaa yrityksissä. BlackRock on käyttänyt triljoonien sijoitusdollareittensa arvosta voimakeinoja, joilla yrityksiä on painostettu hyväksymään nämä politiikat, mutta yhteiskunta ei ole vain kääntymässä näitä politiikkoja vastaan. Fink ja muut johtajat saattavat myös nähdä selkeitä hälytysmerkkejä tekoälyn ja automaation myötä ja sen, miten monet Aasian maat näyttävät olevan länsimaita nopeampia.
Esimerkkejä siitä, miten nämä maat korvaavat nopeasti ihmistyövoiman, on runsaasti. Jotkut dramaattisimmista muutoksista ovat tapahtuneet vain muutaman viime vuoden, ellei jopa muutaman viime kuukauden aikana.
Esimerkiksi Japanissa käytetään ruokajakelurobotteja kolmannen maailman maista tulevien maahanmuuttajien sijasta. Niiden samojen halpatyövoima-maahanmuuttajien sijasta, jotka länsimaissa ansaitsevat mitättömän pienen summan ja kärsivät heikoista työoloista.
Samaan aikaan Kiinassa käytetään maahanmuuttajien sijasta itseohjautuvia busseja, jotka kuljettavat ihmisiä. Autonomisten ajoneuvojen kehitys on räjähdysmäisessä vauhdissa, ja se vain kiihtyy seuraavien viiden vuoden aikana niin, että suurin osa julkisesta liikenteestä on automatisoitua. Kuljettaja on paikalla ajoneuvoissa vain hätätilanteissa. Myös painotetaan sitä, että monet julkisessa liikenteessä tapahtuvista onnettomuuksista johtuvat inhimillisistä virheistä.
China's fully autonomous dual-motor self-driving bus has no steering wheel or driver’s cabin. It reaches speeds of up to 40 km/h and operates 24/7 on urban roads
— Tansu Yegen (@TansuYegen) January 15, 2025
Etelä-Koreassa on joitakin maailman pisimmälle automatisoituja tehtaita. Etelä-Korea on maailman kärjessä robottitiheydessä, ja maassa on yksi robotti jokaista kymmentä ihmistyöntekijää kohti. Se on onnistunut korvaamaan 10 prosenttia työvoimastaan automaation avulla. Nämä suuntaukset vain kiihtyvät, kun humanoidirobotit pystyvät yhä paremmin hoitamaan ihmisen tehtäviä, mikä tulee hävittämään miljoonia tehdastyöpaikkoja lähivuosina.
Fink väittää pohjimmiltaan, että nämä ”muukalaisvihamieliset” Aasian maat ovat jatkossakin johtavassa asemassa automaation alalla osittain siksi, että niiden väestömäärä vähenee, mikä tekee innovoinnista välttämätöntä. Itse asiassa länsimaiden riippuvuus ulkomaisesta työvoimasta, josta on tullut myös vakava taakka sosiaaliturvajärjestelmälle, on vahingoittanut tuottavuutta. Yritykset uskovat, ettei innovointi ole tarpeen, kun monet tehtävät voidaan ratkaista halpatyövoimalla.
Maahanmuutto ei myöskään ole johtanut elintason paranemiseen. Yhdysvallat, jonne on saapunut ihmiskunnan historian suurin maahanmuuttajien virta, valittaa jatkuvasti työvoimapulasta, myös ”kriisistä”, johon liittyy ”ammattitaitoisen työvoiman” puute. Näyttää siltä, että vaikka maahan saapuisi kuinka monta miljoonaa ulkomaalaista, ammattitaitoisen työvoiman puute vain kasvaa. Samaan aikaan Yhdysvaltoja ovat runnelleet inflaatio, taivaisiin nousseet asuntojen hinnat ja yhä elinkelvottomammat ja vahvasti segregoituneet kaupungit. Näissä kaupungeissa satunnaiset väkivallanteot ovat osa ”suurkaupunkielämää” ja julkinen liikenne on päivittäinen selviytymistaistelu siitä, ahdistellaanko sinua, hyökätäänkö kimppuusi vai sytytetäänkö sinut yksinkertaisesti tuleen ja jätetään palamaan elävältä.
Muukalaisvihamieliset maat eivät ole ainoastaan kehittyneitä, vaan ne jopa kukoistavat avoimien rajojen puuttuessa. Vaikka ne rajoittavat maahanmuuttoa ankarasti, niiden elämänlaatu on korkeampi kuin monissa länsimaissa. Kouluissa on järjestys ja menestyvä oppimisympäristö. Kaduilla ei tarvitse pelätä joutuvansa pahoinpidellyksi tai raiskatuksi lenkillä ollessaan. Rikollisuutta tietenkin esiintyy, mutta kun verrataan rikostilastoja esimerkiksi monikulttuuriseen Ranskaan, ero on uskomaton.
Automaatio kehittyy vauhdilla tästä eteenpäin
Vaikka täysin automatisoidut tehtaat ovat kohdanneet haasteita, Harvard Business Schoolin mukaan ”viimeinen sammuttaa valot”-tehtaasta tulee todellisuutta tekoälyn ansiosta.
”Robotit ovat muuttumassa entistä kyvykkäämmiksi, joustavammiksi ja kustannustehokkaammiksi, ja ruumiillistuneet robottityöntekijät tuovat generatiivisen tekoälyn voiman tehdasympäristöön”. Valmistajien on valmistauduttava väistämättömiin häiriöihin – tai vaarana on jäädä jälkeen”, Harvardin julkaisussa kerrotaan.
Kaikki tämä herättää tietenkin vakavia kysymyksiä massamaahanmuuton tarpeellisuudesta. Suuryritysten ja yhtiöiden ammattitaitoisen ja ammattitaidottoman työvoiman kysyntä on todellista; jos näitä paikkoja ei kuitenkaan täytetä, nämä yritykset kääntyvät automaation puoleen. Saksan kaltaisissa maissa monet maahanmuuttajista elävät joko sosiaaliturvan varassa tai työskentelevät matalan ammattitaidon ammateissa. Automaation aallot jättävät nämä halpatyövoiman maahanmuuttajat ja alkuperäiset työntekijät yhä useammin työttömiksi ja kilpailemaan todennäköisesti entisestään vähenevistä työpaikoista. Maatiloilla ei myöskään enää tarvita maataloustyöntekijöitä, mikä vähentää kausityövoiman tarvetta.
Japanissa on maailman vanhimmat maanviljelijät, ja se kääntyy nopeasti teknologian puoleen selvitäkseen tästä massiivisesta demografisesta haasteesta.
”Väestön vähenemisen ja ikääntymisen vuoksi japanilaisten maanviljelijöiden määrä vähenee nopeasti”, sanoo Atsushi Suginaka, Japanin maatalous-, metsätalous- ja kalastusministeriön (MAFF) politiikan koordinoinnista vastaava pääjohtaja.
”Maataloustuotannon säilyttämiseksi odotetaan paljon älymaataloudesta, joka on uusi maatalouden muoto, jossa yhdistyvät parempi tuottavuus ja kestävyys.”
”Japanin hallitus on edistänyt älymaataloutta pelloilla ja älykkään maatalousteknologian kehittämistä. Näiden ponnistelujen tuloksena monet näistä teknologioista on jo otettu käytännön käyttöön: automatisoidut traktorit, torjunta-aineiden ruiskutusdroonit, kauko-ohjatut leikkuupuimurit.”
Ei ole epäilystäkään siitä, että Japani on myös turvautumassa tilapäisiin työntekijöihin ja rajoitettuun maahanmuuttoon; näillä maahanmuuttajilla on kuitenkin vain vähän mahdollisuuksia tulla kansalaisiksi. He ovat lähes kaikki Aasian maista, joissa on samankaltainen kulttuuri, ja heitä tulee hyvin rajoitettu määrä.
Japanin pitkän aikavälin suunnitelmana on ilmeisesti keskittyä tuottavuuteen ja automatisointiin maahanmuuton sijaan. Tämä tarkoittaa, että Japanin ei tarvitse käsitellä huonoa koulutuksellista integraatiota, kulttuurista polarisaatiota, päivittäisiä joukkoraiskauksia, suuria järjestäytyneitä ulkomaisia rikollisjengejä ja islamilaisia terrori-iskuja. Ehkä kaikkein tärkeintä on se, ettei Japanin tarvitse luopua kulttuuristaan, jotta se voi ottaa vastaan satoja eri puolilta maailmaa tulevia kulttuureja, kieliä ja tapoja, jotka aktiivisesti heikentävät ja syrjäyttävät japanilaista kulttuuria.
Loppujen lopuksi Japanilla on kaunis maa, kaunis kulttuuri ja rikas kansojen monimuotoisuus omassa valtiossaan, joka ulottuu etelässä sijaitsevilta trooppisilta Amamin saarilta Pohjois-Japanin Alpeille. Länsimaalaisia kiehtoo yhä enemmän Aasian maiden tarjoama elämäntapa, jossa on turvallista ja ylellistä julkista liikennettä, puhtaita ja turvallisia kaupunkeja ja monilla aloilla paljon suurempaa teknistä edistystä kuin länsimaissa. Youtube on esimerkiksi pullollaan videoita, joissa on kymmeniä miljoonia katselukertoja pelkästään Aasian junaverkostossa matkustavista henkilöistä. Kukaan ei mölyä tai häiriköi, satunnaiset puukotusiskut eivät ole uhkaamassa, ja palvelun taso on sellainen, jota ei yksinkertaisesti voisi olla useimmissa länsimaisissa junissa.
On järkyttävä tosiasia, että läntiset rautatieverkot ovat hajoamassa. Saksan kaltaisissa maissa junien myöhästymisten määrä oli ennätysmäinen vuonna 2023, ja samalla hinnat nousevat vuosi toisensa jälkeen. New Yorkissa kaupungin omat tiedot metron toimivuudesta antavat surkean kuvan. Muukalaisvihamielinen Japani sen sijaan tarjoaa uskomatonta junapalvelua eikä ole nostanut junalippujen hintoja vuosikymmeniin.
Japanin toimivalla rautatiejärjestelmällä ei ehkä ole niinkään tekemistä automaation kanssa kuin ihmisten käytännön insinööri- ja organisointitaidoilla, mutta epäilemättä Japani on investoinut rautatiejärjestelmiinsä toimivalla tavalla, johon sisältyy teknologian päivittäminen. Sama edistys näkyy monilla aloilla, ja jopa Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) myöntää, että Japani hallitsee kutistuvaa työvoimaansa automaation kehityksen avulla.
Aasian maat pääsevät ”moraalisesti” pälkähästä muukalaisvihastaan, koska ne eivät ole valkoisia maita. Huomattavaa on, että Fink ei kutsu näitä maita ”rasisteiksi”. Ksenofobia vaikuttaa pehmeämmältä, ”teknokraattisemmalta” termiltä. Vain valkoisten maiden on hyväksyttävä monimuotoisuus ja massamaahanmuutto tai kohdattava pelätty ”rasisti”-sana.
Viime kädessä kriisi tulee, kun käy yhä ilmeisemmäksi, että ihmisiä ei vain tarvita niin paljon. Fink ymmärtää tämän ja toteaa, että ne maat, joiden väkiluku laskee, pystyvät paremmin vastaamaan työvoiman vähenevään kysyntään. Lisäksi Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kaltaisissa homogeenisissa yhteiskunnissa on paljon enemmän sosiaalista yhteenkuuluvuutta kuin länsimaiden yhä polarisoituneemmissa ja hajanaisemmissa yhteiskunnissa, minkä ansiosta nämä yhteiskunnat pystyvät paremmin hallitsemaan tekoälyn aiheuttamia sosiaalisia häiriöitä.
Esimerkiksi kiinalaiset suhtautuvat eurooppalaisia kollegoitaan paljon optimistisemmin tekoälyn kykyyn luoda uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia. Ipsosin tutkimuksen mukaan 77 prosenttia kiinalaisista uskoo, että tekoäly luo todennäköisesti uusia työpaikkoja heidän maahansa, mikä tekee heistä maailman optimistisimman maan. Eurooppalaiset näyttävät pitävän tekoälyä uhkana. Vain 29 prosenttia puolalaisista ja saksalaisista uskoo, että tekoäly luo todennäköisesti työpaikkoja.
Kriisi on valtava
Goldman Sachs ennustaa, että tekoäly korvaa tai heikentää 300 miljoonaa työpaikkaa länsimaissa ja vaikuttaa lähes kaikkiin aloihin, kuten lakiasiain-, insinööri-, terveydenhuolto-, myynti- ja suunnittelualaan. Oxford Economics ennusti jo vuonna 2019, että automaatio korvaa 20 miljoonaa tehdastyöntekijää vuoteen 2030 mennessä. Samassa raportissa kirjoitetaan, että nämä samat irtisanotut työntekijät voisivat yrittää siirtyä palvelualalle, mutta nekin työpaikat vähenisivät dramaattisesti tekoälyn vuoksi.
Tekoäly uhkaa jo nyt kehittyneitä kognitiivisia taitoja vaativia ammatteja, kuten ohjelmointia, lääketiedettä ja lakia. Esimerkiksi lääkärit joutuvat toteamaan, että tekoäly on paljon parempi diagnosoimaan sairauksia kuin lääkärit. Jo nyt monet leikkaukset tehdään robotiikalla, joka on paljon tarkempi kuin lääkärit voisivat koskaan olla. Kymmenen vuoden kuluessa lääkäreitäkään ei enää tarvita.
Jopa ammattitaitoisten ammattien, kuten tehdastyöläisten, putkimiesten, puutarhureiden, sähköasentajien ja muiden ”fyysisten töiden” osalta humanoidirobotit ja muut robotit tulevat yhä useammin valtaamaan nämä työt. Humanoidirobotit ovat monella tapaa vain paljon kehittyneempi tutkimusongelma kuin itseohjautuvien ajoneuvojen kehittäminen. Itseohjautuvien ajoneuvojen ongelma on jo suurelta osin ratkaistu, se on vain laajennettava edelleen. Nyt voi kuitenkin nousta Waymo-autoon San Francisossa, ja se voi kuljettaa matkustajan pisteestä A pisteeseen B ilman ihmisen väliintuloa. Miljoonat ihmiset luulevat, että ”viimeisen kilometrin” ongelma on yhä olemassa, mutta näin ei ole. Yhdysvalloissa on satojatuhansia ihmisiä, jotka ajavat ”viimeisen kilometrin” joka ikinen päivä omilla ajoneuvoillaan. Monet ennustivat vielä muutama vuosi sitten, ettei näin tapahtuisi ja että itseohjautuvat ajoneuvot olisivat vielä vuosikymmenien päässä, mutta näin tapahtuu San Franciscon, Los Angelesin ja Phoenixin kaltaisissa kaupungeissa. Teslan kuljettajat eri puolilla maata käyttävät täysin autonomista tukea ajaakseen kaupunkien välillä ilman mitään toimenpiteitä.
Sama kehitys tapahtuu humanoidirobottien kohdalla. Lopulta niiden on yksinkertaisesti navigoitava kolmiulotteisessa tilassa, opittava ympäristöstään tekoälyn syväoppimisen avulla ja ratkaistava ongelmia, vaikka ne eivät olisi nähneet ongelmaa aiemmin.
Katastrofin ainekset
Kaikessa tässä on myös ihmiskunnan kannalta katastrofin ainekset, sillä se vapauttaa ihmiset työstä, mutta poistaa heidän luontaisen toimijuutensa ja itsetuntonsa. Se myös jatkaa vaurauden keskittymisen suuntausta, lisää valvontavaltuuksia ja vähentää dramaattisesti työntekijöiden neuvotteluvoimaa. Jotkin alat voivat selvitä näistä muutoksista, kuten valtion työntekijät tai opettajat, joilla on erittäin suojattuja työpaikkoja, mutta kaiken kaikkiaan tarvitaan yhä vähemmän ihmisiä osallistumaan samojen tulosten – ellei parempien tulosten – saamiseksi.
Unelma siitä, että koneet tekisivät kaiken työn, jotta ihmiset voisivat ”tehdä taidetta” ja elää onnellista vapaa-ajan elämää, on muuttunut naurettavaksi generatiivisen tekoälytaiteen ja tuhoon johtavan kuvien skrollaamisen ansiosta, joka on monien ihmisten ainoa vapaa-ajanviettotapa. Tämä tekoälyä ja automaatiota koskeva kysymys on todellakin kaikkien poliittisten ideologioiden yläpuolella, mutta poliittiset ideologiat vaikuttavat lähes varmasti siihen, miten kukin maa hallitsee näitä muutoksia. Myös muukalaisvihamieliset maat kohtaavat nämä haasteet, mutta ne ovat nyt sellaisessa asemassa, että ne saavat myös täyden hyödyn muukalaisvihamielisestä politiikastaan. Jopa BlackRockin Larry Fink myöntää sen.
Lähde: Remix News
Tuon on ihan turha enää puhua yhtään mistään, on menettänyt ihmisarvonsa jo kauan sitten oikeiden järkevien ihmisten joukoissa, ei tuollaisten p läjien joka kerää rahavuorensa kansojen kidutuksella. Iskenyt pysyvät tuhon teoillaan koko eurooppaan, ehkäpä koko maailmaan, keikella wakella, islamisaatiolla, listaa voisi jatkaa vaikka 5 vuotta putkeen siitä mikä ei ihminen tuo on, eikä ikinä enää voi sieltä nousta lähellekkään järkevää tai edes normaalia ihmistä.