Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ja niiden poistamiseen kokonaan vuoteen 2045 mennessä halutaan onnistuvan, ja se edellyttää toimia polttoaineiden hintojen nostamiseksi.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteillä on mahdollista saavuttaa pääministeri
Sanna Marinin (sd) hallituksen asettama tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä, toteaa
Liikenne- ja viestintäministeriö.
Ministeriön mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista neljällä prosenttiyksiköllä ja EU:n päästökaupan toteutumista.
Jos EU:n päästökauppa ei lähde käyntiin, on olemassa myös vaihtoehtoinen, kotimainen päästökauppajärjestelmä.
Sekä jakeluvelvoitteen korotuksen että päästökaupan on yleisesti arvioitu nostavan bensiinin ja dieselöljyn hintaa yhteensä useita kymmeniä senttejä litralta.
Toistaiseksi jakeluvelvoitteesta ei kuitenkaan ole tehty lopullisia päätöksiä.
Sama koskee EU:n päästökauppahanketta, josta neuvotellaan edelleen.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan liikenteen päästöjen puolittaminen ottaa joka tapauksessa seuraavan isomman askeleen maaliskuussa, kun hallitus tekee kokonaisarvion päästötoimenpiteiden riittävyydestä niin sanotulla taakanjakosektorilla.
Taakanjakosektoriin kuuluvat myös autoilu ja muu liikenne.
Tämän jälkeen on hallituksen vuoro esitellä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma selontekona eduskunnalle kevään aikana.
Varsinaista toteutumista odotetaan edellä mainitun jälkeen huhtikuussa, kun jakeluvelvoite ja muut valtion budjettiin liittyvät päätökset ovat päätettävinä kevään kehysriihessä.
Keskustelun päätteeksi pitäisi siis olla selvää, miten fossiilittoman tiekartan toimenpiteet, kuten jakeluvelvoitteen nosto toteutetaan vuosina 2023-26.
Päätöksiä EU-tason päästökauppaneuvotteluista on odotettavissa "vuoden 2022 aikana".
Syyskuussa 2021 päivitetyn liikenteen peruspäästöennusteen mukaan uusia toimenpiteitä tarvitaan jatkossakin liikenteen päästöjen puolittamiseksi noin 1,25 hiilidioksidimegatonnin verran.
Näistä jakeluvelvoitteen lisäys kompensoi arviolta 0,3-0,4 megatonnia, ja EU-tason päästökauppa vastaavasti 0,3-0,4 megatonnia.
Liikenne- ja viestintäministeriön mielestä loput vähenemästä katettaisiin erilaisilla hankintatuilla, kuten sähköauto- ja joukkoliikenneavustuksilla sekä etätyöllä ja "uusilla liikennepalveluilla".
Myös liikenteen verotusta muutetaan siten, että CO2-päästöt vähenisivät 0,02 megatonnia.
Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Ilta-Sanomat
