Mitä teet, jos maasi on miehitetty? Virossa, Latviassa ja Liettuassa ohjeistetaan jälleen, miten kansalaisten tulisi tehdä vastarintaa, jos naapurimaan joukot ylittävät rajan ja tulevat kylään kutsumatta. Seura-lehti tutustui Baltiassa jaettuihin kriisioppaisiin ja teki niistä yhteenvedon.
Baltian maat ovat jälleen kerran hälytystilassa. Naapurivaltio Valko-Venäjä on syksystä lähtien koetellut EU:n rajan kestävyyttä ja puskenut lisää siirtolaisia Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.
Tulevina viikkoina jännitteet kiristyvät, kun
Vladimir Putin ja
Aljaksandr Lukašenka aloittavat yhteiset sotaharjoitukset Baltian rajan tuntumassa.
Ukrainan ympärille kasatut venäläisjoukot ovat herättäneet hämmennystä, eikä länsimaisella logiikalla saa selvyyttä Kremlin todellisista aikeista.
Ei siis liene ihme, että viime viikkoina Latvia, Liettua ja Viro ovat taas kerran alkaneet muistuttaa kansalaisiaan miten toimitaan, jos heidän omaan maahansa kohdistetaan hyökkäyksiä tai häirintää.
Siksi koteihin on jaettu aiemmin painettuja oppaita sekä uusia esitteitä. Tietoiskuja esitetään myös televisiossa, sanomalehtien palstoilla ja kansallisten viranomaisten verkkosivuilla.
Viranomaiset haluavat antaa kansalaisille mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan siitä, millaiseksi nykyaikainen konflikti voi kehittyä ja mitä siviileiltä edellytetään.
Mitä on tehtävä, jos Venäjä miehittää maan?
Viron, Latvian ja Liettuan nyt mainostamat toimintaohjeet laadittiin alkujaan muutama vuosi sitten sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin Ukrainassa vuonna 2014.
Liettuassa on käytössä peräti neljä erilaista puolustusministeriön vuosina 2014-2020 julkaisemaa ohjetta. Niitä jaetaan yleisesti kirjastoissa ja kouluissa sekä virastojen julkisissa tiloissa.
Latvia julkaisi vastaavan oppaan verkossa vuonna 2020 ja päivittää sitä tarvittaessa.
Digiyhteiskunta Viro luottaa mobiilisovelluksiin. Tärkein kanava on naisten vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön
Naiskodukaitsen Ole valmis -sovellus.
Sieltä löytyy paljon turvallisuusohjeita erilaisiin arjen hätätilanteisiin, onnettomuuksiin, luonnonkatastrofeihin ja pandemioihin. Mukana on myös neuvoja selviytymiseen miehitysalueella.
Oikeus käydä vastarintaan
Suomessa viranomaiset ovat jatkuvasti korostaneet, että konflikteissa siviilien on pysyttävä erossa yhteenotoista.
Baltiassa sanotaan asiat suoraviivaisemmin. Ohjeissa korostetaan, että miehitetyn alueen kansalaisilla on laillinen oikeus tehdä vastarintaa haluamallaan tavalla, tukea vastarintaliikkeitä ja harjoittaa kansalaistottelemattomuutta.
Oppaiden mukaan miehittäjän puheisiin ei voi luottaa.
“Kaikki tiedot antautumisesta ja vastarinnan vähyydestä ovat valeuutisia”, latvialainen opas vakuuttaa.
Virolainen sovellus pohjustaa lukijaa raakaan todellisuuteen.
Miehitykseen liittyy yleensä kiihkeää propagandaa, maanpetokseen ja maanmiehiin kohdistuvaan väkivaltaan yllyttämistä, siviiliväestön laajamittaista sortoa ja rikollisuuden lisääntymistä.
Opettele omien sotilasjoukkojen pukeutuminen
Oppaat ilmaisevat huolensa siitä, että Venäjä käyttää tunnuksettomia erikoisjoukkoja tai jopa palkkasotureita ulkomaanoperaatioissaan.
Maastoasujen epämääräisyydellä on tarkoitus hämätä kohdealueella olevia ihmisiä. Naamioituneet "vihreät miehet" valtasivat alueen hallintorakennukset Krimin valtauksen aikana ennen kuin Ukrainan viranomaiset edes ehtivät tajuta, että maahan on hyökätty.
Liettualaisissa oppaissa opetetaan erottamaan omien puolustusvoimien univormut muista ja ilmoittamaan epämääräisistä sotilasvarusteista välittömästi hätäkeskukseen.
Ei käsiä taskuihin, lapset pidettävä poissa
Latvian ohjeissa todetaan erityisesti, että miehittäjän järjestämiin kansanäänestyksiin tai vaaleihin ei pidä osallistua.
Muissa ohjeissa varoitetaan myös yhteistyöstä vihollisen kanssa ja toimimisesta vihollisen propagandan välineenä.
“Älä tottele tunkeutujien ja heidän kanssaan yhteistyössä olevien henkilöiden käskyjä. Älä osallistu heidän järjestämiin kokouksiin, joukkokokoontumisiin tai muihin tapahtumiin, äläkä anna heille mitään tietoja”, Liettuan opas luettelee.
Kaikkia kehotetaan kuitenkin turvautumaan itsesuojeluvaistoon vihollisen asejoukkojen läsnäollessa.
“Kun puhut sotilaiden kanssa, älä laita käsiäsi taskuihin tai haasta riitaa väittelemällä.”
“Miehitysvallan sotilaat voivat olla väsyneitä, hermostuneita ja liipaisinherkkiä, joten esimerkiksi lapsia ei saa päästää juoksentelemaan heidän läheisyyteensä.”
“Jos sotilaat majoittuvat kotonasi, lähde perheesi kanssa heti pois sieltä.”
Vakoile ja sabotoi vihollista
Liettualaiset oppaat keskittyvät huomattavasti enemmän itse suoraan toimintaan.
Niissä esitellään panssarivaunuja infografiikkana ja kuvina sekä eri vihollisarmeijoille tyypillisiä aseita. Näin kansalaiset voivat kerätä oman maansa viranomaisille hyödyllistä tietoa maahan saapuneiden sotilaiden määrästä.
Liettuan ohjeissa annetaan käytännön neuvoja sotilasajoneuvojen tuhoamisesta ja vihollista pilkkaavien tai kiihottavien graffitien maalaamisesta.
Verkkoasiantuntijoita kehotetaan myös tekemään itse kyberhyökkäyksiä miehitysvallan sivustoja ja järjestelmiä vastaan.
Viro ja Liettua kehottavat kansalaisiaan tiedottamaan välittömästi maailmalle miehitetyn alueen epäoikeudenmukaisuuksista ja miehittäjien tekemistä julmuuksista.
“Jos voit toimia turvallisesti, ota video vihollisjoukkojen aggressiivisista toimista ja lähetä se käytettävissä olevien kanavien kautta kansainvälisille tiedotusvälineille (CNN, BBC jne.)”, Liettuan opas neuvoo.
Oppaan mukaan tietoa sotilaiden käyttäytymisestä on levitettävä myös hyökkäävän maan omille kansalaisille sähköpostitse ja sosiaalisen median välityksellä, jotta he saavat oikeaa informaatiota päättäjiensä toimista.
Suorat yhteydet ulkomaisiin tuttaviin ja sukulaisiin ovat tässä yhteydessä hyvä kanava.
Varaudu sähkö- ja vesikatkoksiin
Viranomaiset varoittavat, että poikkeusoloissa monet infrapalveluista, kuten sähkön ja lämmön jakelu, voivat häiriintyä vakavasti. Hyökkääjät iskevät myös niihin etukäteen aiheuttaakseen kaaoksen.
“On todennäköistä, että vesi katkaistaan tai putket jäätyvät talvipakkasilla. Täytä vedellä kaikki astiat, myös kylpyamme, kun vielä voit”, neuvoo liettualainen opas.
“Kaupat eivät ehkä ole toiminnassa tai ne on tuhottu. Jopa elintarvikkeita ja muita tavaroita voi löytyä tuhoutuneen kaupan tiloista. Varo kuitenkin räjähtämättömiä tai tarkoituksella jätettyjä räjähteitä, kun etsit elintarvikkeita tällaisista paikoista.”
Viron sovelluksessa neuvotaan, että miehitetyllä alueella on turvallisinta kulkea maanteillä, joilla on kova ja ehjä päällyste. Paikoissa, joihin on vaikea sijoittaa miinoja huomaamatta.
Oppaat antavat selviytymisohjeita evakkomatkalle:
“Valitse yösijaksi avoin alue tyhjän rakennuksen sijasta, jossa on ollut taisteluita (ne voivat olla miinoitettuja). Jos kaduilla on ruumiita, älä koske niihin.”
Liity naapuriyhteisöihin
Kun yhteiskuntajärjestys romahtaa, on selviytyminen helpompaa ryhmissä.
“Etsi kohtalotovereita. Ystävien ja sukulaisten kanssa pystyt paremmin puolustautumaan ryöstäjiä vastaan”, liettualainen opas neuvoo.
“Tee yhteistyötä muiden yhteisön jäsenten kanssa ja tue kansalaisaloitteita”, virolainen sovellus neuvoo.
Liettuan ohjeissa käsitellään sitä, miten omakotitalojen kellarit ja omakotitalot voidaan muuttaa itsenäisiksi väestönsuojiksi pinoamalla hiekkasäkkejä ikkunoiden eteen.
Yksi ovi tai ikkuna on jätettävä hätäuloskäynniksi siltä varalta, että katto sortuisi.
Ohjeissa suositellaan seinille kestäviä, tilavia hyllyjä, joita voi käyttää myös penkkeinä ja kerrossänkyinä. Ulostestialle on varattava suojapaikan huone tai nurkkaus.
Virolaisia kehotetaan varaamaan työkaluja majoitussuojiin.
“Käytä mahdollisuuksien mukaan jauhesammutinta, lapiota ja sorkkarautaa, jos rakennus sortuu.”
Ideologiaakaan ei unohdeta.
“Kansalaisvastarinnan peruskeinojen ja -periaatteiden tunteminen tekee meistä vahvoja, ja niiden käyttäminen voittaa hyökkääjän”, liettualainen opas vakuuttaa.
Ole valmis -sovellus muistuttaa, miten tärkeää virolaisille on tuntea historiansa.
Selviytyäkseen miehityksestä on tärkeää tuntea vapaustaistelun ja itsenäisyyden saavuttamisen aikaiset kokemukset ja tarvittaessa hyödyntää niitä.
Miehitys on muistissa
Suomalaisille siviileille annetut ohjeet toimia vihollisen miehittämällä alueella tuntuvat kaukaisilta. Mutta monien sukupolvien baltialaisilla on henkilökohtaisia muistoja miehityksen arjesta ja aktiivisen ja passiivisen vastarinnan keinoista.
1950-luvulla Baltiassa oli
Metsäveljet-ryhmiä, jotka olivat aseistautuneet neuvostomiehitystä vastaan. Yksittäisiä vastarintaliikkeitä oli 1980-luvulle asti.
Baltian itsenäisyystaistelussa 1990-luvun alussa ihmiset osallistuivat mielenosoituksiin ja tiesulkujen rakentamiseen henkensä uhalla. Vilnassa tammikuussa 1990 neuvostotankit ajoivat televisiotornille kokoontuneiden mielenosoittajien päälle. Neljätoista liettualaista sai surmansa ja sadat loukkaantuivat, mutta ihmismuuri esti sotilaita valtaamasta rakennuksia.
Lähde: Seura
