Autismi- ja ADHD-diagnoosit jyrkässä kasvussa Ruotsissa

Yhä useampi lapsi ja nuori saa autismi- tai ADHD-diagnoosin, ja Ruotsin hallitus aloittaa laajan tutkimuksen ilmiön taustalla olevista syistä.

Ruotsissa neuropsykiatristen diagnoosien määrä kasvaa nyt ennennäkemättömällä vauhdilla. Autismi- ja ADHD-diagnoosit ovat nousseet jyrkästi, ja hallitus ilmoittaa käynnistävänsä laajan selvityksen siitä, mikä kehitystä ajaa ja miksi yhteiskunta ei enää kykene vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.

Ruotsin hallitus on nimennyt erityisen valtuuskunnan tutkimaan ilmiön taustalla olevia syitä sekä sitä, miksi yhä useampi lapsi ja nuori päätyy neuropsykiatrisen vamman diagnoosiin. Samalla selvitetään, miten yhteiskunnan tuki ja palvelut ovat pettäneet perheitä, jotka kamppailevat arjessa diagnoosien kanssa.

“Meidän on nähtävä kokonaiskuva”

Terveys- ja sosiaaliasioiden ministeri Jakob Forssmed (KD) korostaa, että tilanne on kriittinen:

“Kun yhä useammat lapset ja nuoret saavat neuropsykiatrisen diagnoosin, meidän on saatava kokonaiskuva siitä, mikä ohjaa kehitystä. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan ryhtyä toimiin, jotka varmistavat, että Ruotsin lapsilla ja nuorilla on edellytykset hyvään elämään. Nykyään tuen ja sopeutumisen haasteita on liikaa.”

Forssmedin mukaan diagnoosi ei saa määrittää lapsen tulevaisuutta:

“Diagnoosin ei koskaan pitäisi olla ratkaiseva sen suhteen, millaisia mahdollisuuksia lapsi elämässä saa.”

“Perheet jäävät yksin – tämä on korjattava”

Sosiaalipalveluministeri Camilla Waltersson Grönvall (M) myöntää, että järjestelmä on pettänyt:

“Neuropsykiatrisista vammoista kärsivät lapset ja nuoret sekä heidän sukulaisensa kohtaavat usein haasteita yhteydenpidossa kouluun, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Nimittämällä tämän valtuuskunnan otamme yhteisen lähestymistavan vahvistaaksemme yhteiskunnan tukea ja luodaksemme paremmat olosuhteet osallistumiselle, turvallisuudelle ja hyvälle elinoloille koko maassa.”

Selvitystä johtaa Mathias Wahlsten, työttömyysvakuutuksen tarkastusviraston (IAF) pääjohtaja.

Taustalla laajempi yhteiskunnallinen murros

Ruotsissa on jo pitkään keskusteltu siitä, miksi lasten ja nuorten psyykkinen kuormitus kasvaa. Samaan aikaan koulut, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat ylikuormittuneet, ja monet perheet kokevat jäävänsä yksin.

Hallitus pyrkii nyt selvittämään, onko kyse diagnostiikan muutoksista, ympäristötekijöistä, yhteiskunnallisesta paineesta vai jostakin muusta – ja ennen kaikkea, miten kehitys voidaan pysäyttää.

Suomessa sama ilmiö – neuropsykiatriset diagnoosit kasvaneet jyrkästi 2010–2025

Myös Suomessa autismi- ja ADHD-diagnoosit ovat nousseet voimakkaasti koko 2010–2025 aikavälillä, ja kehitys näkyy kaikissa viranomaisrekistereissä. THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen tilastot osoittavat, että neuropsykiatriset häiriöt ovat nyt yksi nopeimmin kasvavista lasten ja nuorten terveysluokista.

ADHD-lääkitys kasvanut yli 300 % – autismikirjon diagnoosit kaksinkertaistuneet

Kelan lääkekorvaustilastot paljastavat, että ADHD-lääkkeiden käyttäjämäärä on yli kolminkertaistunut 15 vuodessa. Samaan aikaan THL:n rekisterit osoittavat, että autismikirjon diagnoosit ovat yli kaksinkertaistuneet, ja kasvu jatkuu edelleen.

Koulut ovat joutuneet kantamaan suurimman taakan: Tilastokeskuksen mukaan erityisen tuen oppilaiden määrä on noussut lähes joka kunnassa, ja neuropsykiatriset syyt ovat nousseet tuen yleisimmäksi perusteeksi.