Huhtikuussa voimaan tulleet yleisen asumistuen leikkaukset ovat näkyneet Kelan mukaan asumistuen saajien vähentymisenä ja toimeentulotuen asiakkaiden määrän pienenä lisääntymisenä.
Asiasta kertoo STT:lle Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen. Myös maksetut keskimääräiset toimeentulotuet ovat hänen mukaansa nousseet ja maksettujen asumistukien määrä hieman laskenut.
Yleinen asumistuki pienentyy hallituksen linjaamien leikkausten seurauksena kaikilta nyt tukea saavilta. Asumistuki pienenee seuraavan vuositarkistuksen yhteydessä, joka tapahtuu tavallisesti vuoden kuluttua asumistuen myöntämisestä.
Kaikkien asumistuen saajien tuki tarkistetaan alaspäin viimeistään ensi vuoden maaliskuussa.
Asumistuen saajia vähemmän
Jauhiaisella ei ole tietoa siitä, kuinka moni yleistä asumistukea saava on jo saanut tarkistuksessa alennettua asumistukea. Leikkaukset asumistukeen näkyvät kuitenkin hänen mukaansa jo.
– Sekä maksetut yleiset asumistuet että asumistuen saajien ruokakunnat ovat vähän laskusuunnassa, hän summaa.
Asumistukea saavat ruokakunnat. Ruokakunta koostuu yhdestä tai useammasta ihmisestä, jotka asuvat pysyvästi samassa asunnossa.
Tuen saajia oli Kelan tilastojen mukaan maaliskuussa vajaa 410 000. Kesäkuussa saajia oli vajaa 390 000. Asumistukia saavat ruokakunnat vähenivät siis muutamassa kuukaudessa noin 20 000:lla.
Jauhiainen tähdentää, että tuen saajien väheneminen ei välttämättä liity kokonaisuudessaan tuen leikkauksiin. Asumistuen saajia on yleensäkin kesäkuukausina hieman vähemmän kuin muina kuukausina.
Keskimääräinen asumistuki on ollut tämän vuoden maaliskuussa noin 359 euroa ja kesäkuussa 351 euroa. Keskimääräinen tuki on siis pienentynyt 8 eurolla.
– Eli kyllä siellä näkyy se, että osalla on jo tehty asumistuen tarkastus ja tuki on pienentynyt, Jauhiainen sanoo.
Toimeentulotuen saajissa nousua
Perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on viime vuosina Kelan tilastojen mukaan vähentynyt, kunnes määrä lähti tänä vuonna pieneen kasvuun huhtikuusta alkaen.
Toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli Jauhiaisen mukaan tämän vuoden toukokuussa noin 2 000 enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Tämän vuoden toukokuussa perustoimeentulotukea sai yhteensä runsaat 133 000 kotitaloutta.
– Se ei ole kovin suuri ero viimevuotiseen. Mutta isompi muutos näkyy siinä, paljonko tukea on maksettu, hän toteaa.
Myös keskimääräinen kotitaloudelle maksettu toimeentulotuki on siis noussut. Tammi-maaliskuussa tukea maksettiin keskimäärin noin 10 euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Tämän vuoden toukokuussa toimeentulotukea maksettiin keskimäärin jo noin 50 euroa enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.
Tämän vuoden toukokuussa kotitaloudelle maksettu keskimääräinen toimeentulotuki oli noin 550 euroa.
Toimeentulotuen saajissa on kuukausittaista vaihtelua, jonka takia lukuja verrataan samaan kuukauteen edellisenä vuonna. Sen saajien määrä on Jauhiaisen mukaan korkeimmillaan aina kesällä ja matalimmillaan elo-syyskuussa.
Ei vaikuta eläkkeensaajien asumistukeen
Asumistuen leikkaukset liittyvät nykyhallituksen yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkauksiin, jotka astuivat voimaan 1. huhtikuuta.
Asumistukea leikataan pienentämällä tuen korvausprosenttia ja suurentamalla perusomavastuuta. Perusomavastuu on jatkossa 50 prosenttia niistä tuloista, jotka ylittävät yleisen asumistuen tulorajojen alarajan. Aiemmin perusomavastuu oli 42 prosenttia alarajan ylittävistä tuloista.
Eläkkeensaajan asumistukeen muutokset eivät vaikuta. Lisäksi yleistä asumistukea ei makseta omistusasunnon asumismenoihin enää ensi vuoden alusta.
Tukia korotettiin 2022 ja 2023
Kela kertoi aiemmin varautuvansa siihen, että toimeentulotuen hakemusmäärät kasvavat muiden tukien leikkausten takia. Perustoimeentulotuki voi korvata osan yleisen asumistuen ja työttömyysturvan leikkauksista kaikkein pienituloisimmille.
Vuosittaisten kansaneläkeindeksiin perustuvien korotusten lisäksi työttömyystukia ja toimeentulotukia korotettiin 3,5 prosentilla elokuussa 2022. Korotus johtui Kelan mukaan silloin kohonneista elinkustannuksista.
Vuonna 2023 nostettiin työttömyystukien lapsikorotusten määrää 20 prosentilla ja toimeentulotuessa alle 18-vuotiaiden lasten perusosia 33 eurolla kuukaudessa.
STT
Itse saan asumistukea, nyt alkoivat vaatimaan että pitäisi etsiä halvempi asunto koska tässä on 15e liian korkea vuokra. En ole sen takia kyllä muuttamassa, mutta katselin asuntoja niin Helsingin huonoimmillakin seuduilla pienemmät asunnot on pikkeuksetta 100-200e kalliimpia kuin tämä. Ihmettelen vain miten voisi vaihtaa halvempaan kun niitä ei ole?
Tietysti voisi asua muuallakin kuin Helsingissä, en tästä Helsingistä ole pitänyt yhtään viimeiseen 20-30-vuoteen, mutta ei varattomana mihinkään perähikiällekään noin vain muuteta.
Kummallinen vaatimus, vaihda halvempaan, mitä ei ole olemassa. Ei kylläkään poikkea mitenkään virkamiesten yleisestä logiikasta.
Tuon arvasi jo kauan sitten. Mutta kun on niin vatipää hallitus niin eihän ne tajunneet. Luulevat että kun jostain leikataan niin se ei vaikuta mihinkään muuhun leikattavan ryhmän elämiseen tarvittavaan rahaan. Pitäisi osata ajatella laajemmin, mutta mites sitä ajattelee kun hallituksen aivot ei pysty näkemään nenää pitemälle.
Kun tukea maksetaan siitä syystä, että tuensaajan tulot eivät riitä, se vääristää yhteiskunnan taloutta kun valtion kassasta tuetaan epäsuorasti kiinteistönomistajia ja työnantajia. Kun vielä tukeminen suosii suuria kiinteistömassoja omistavia ja suuryrityksiä, jotka yleensä verosuunnittelevat tulonsa nostettaviksi kevyen verotuksen maissa, on kuva asiasta aika selvä. Hyvänä esimerkkinä on asunto osakeyhtiö, jossa on paljon sijoitusasuntoja, asuintalosta muodostuu liiketoiminnan yksikkö, jossa sijoittajat eivät panosta esim. viihtyvyyteen vaan taloudelliseen tuotoisuuteen, yleensä lyhytnäköisesti.
Toimeentulotuki mahdollistaa alipalkkaamisen siten, että valtio maksaa palkasta osan, kun tämä tuki vielä kohdistuu enemmän suuryrityksiin, jotka voivat lisäksi verokeinotella esim. konsernisiirroilla on sen vaikutus globalistisosialistinen.
Tukien vastustaminen on mielletty kapitalistiseksi kannanotoksi, mutta asia on täysin päinvastoin, oikeudenmukaisessa markkinataloudessa pitää pystyä elämään palkallaan, joka määräytyy työmarkkinoiden sopimusten ja markkinatalouden lainalaisuuksien mukaan.