Suomen Asianajajaliitto on perustettu vuodelta 1958 peräisin olevalla ”lailla asianajajista”, ja sen on julkista valtaa käyttävä ja asianajajia valvova julkisoikeudellinen yhdistys.
Nyt Asianajajaliitto kertoo olevansa Helsinki Pride -viikon platinakumppani.
Kumppanuuttaan korostaakseen liitto on lisännyt Twitter-profiiliinsa sateenkaarivärisen version Defensor Legis -symbolistaan.
Asianajajaliiton omissa sitovissa ohjeissa logon käytöstä todetaan, että ”logoa saa käyttää kokonaisena tai osina sekä suurennoksina ja pienennöksinä, mutta ei muutoin muutettuna”.
Ohjeissa määritellään logon kuvion väri: se saa olla vain ja ainoastaan sininen tai musta.
Liiton ohjeet ovat osa hyvää asianajajatapaa, jonka rikkomisesta asianajajaliiton jäsenille voidaan määrätä sanktiona huomautus, varoitus, seuraamusmaksu tai asianajajaliitosta erottaminen, joka tarkoittaa myös asianajajana toimimisen oikeuden menettämistä.
”Tämä on operatiivista toimintaa”
Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson, liitolla on ohjeet logon käytöstä, ja Twitter-tilille lisätty sateenkaaren värinen symboli ei vastaa ohjeistusta. Mistä on kyse?
– Asia liittyy siihen, että Asianajajaliitto on Helsinki Pride -viikon platinakumppani, ja kaikki kumppanit ovat tehneet vastaavanlaisia. Tässä pitää toki tarkistaa ohjeet ja jos noin on, korjataan menettely.
Onko tarkoitus muuttaa ohjeita vai korjata logo entiselleen?
– Selvitetään ensin ohjeiden sisältö ja katsotaan sitten, mitä sille voi tehdä. Se on sitten erikseen tarkasteltava asia.
Onko tässä asianajajaliiton hallitus laiminlyönyt valvontavastuunsa?
– Operatiivinen asiahan tämä on, katsotaan ensiksi ohjeet ja sitten mitä asialle voi tehdä. Mihin ohjeisiin viittaat logon käytön osalta?
Viittaan logon käyttöä koskeviin ohjeisiin, jotka löytyvät asianajajaliiton sivuilta.
– Tämä on liiton jäsenille tarkoitettu ohje.
Ja se ei sido asianajajaliittoa?
– Tämä on lähtökohtaisesti tarkoitettu asianajajaliiton jäsenille eli asianajajille ja heidän logon käyttöön. Asianajajaliitolla on sitten logo, jota se tarjoaa jäsenilleen. Kaikki asianajotoimintaa koskevat säädökset ja ohjeet on tehty nimenomaan jäseniä varten ja liiton logon käytöstä jäsenille.
Eli ohjeistus ei sido asianajajaliittoa?
– Ei, tämä on nimenomaan jäseniä varten tehty ohjeistus.
Eikö tässä ole ristiriita, että ohjeistus koskee jäseniä mutta ei liittoa?
– Tietysti asianajajaliitto käyttää omaa logoansa vastaavalla tavalla, mutta nyt asianajajaliitto on Priden kumppani, ja hyvin vakiintuneesti kaikki Priden kumppanit ovat vastaavalla tavalla värittäneet logonsa. Tämä on yleisen käytännön ja Pride-viikon mukainen menettely.
Kuinka paljon Priden platinakumppanuus maksaa Asianajajaliitolle?
– Kumppanuussopimukset Helsinki Priden ja kumppanin välillä ovat osapuolten välisiä ja salassapidettäviä enkä voi valitettavasti yksityiskohtia kertoa, mutta taso, jolla Asianajajaliitto on mukana, on huomattava.
Mikä taho Prideen osallistumisesta on päättänyt, hallitus vai kenties valtuuskunta?
– Tämä on operatiivista toimintaa eli käytännössä kyseessä on pääsihteerin päätös.
Onko jäsenistöltä kysytty asiasta, onko mielipidettä kartoitettu?
– Tästä on keskusteltu [liiton] hallituksen kanssa, hallituksen ja pääsihteerin välillä on kommunikoitu, ja tosiaan kyseessä on operatiivisella tasolla tehtävä päätös.
Ovatko muiden Pohjoismaiden vastaavat liitot osallistuneet vastaaviin Pride-hankkeisiin?
– Pohjoismaissa enemmänkin toimistot ovat aktiivisesti mukana Pridessä. Olen lähettänyt kirjeen pohjoismaisille asianajajaliitoille ja siinä yhteydessä tuonut esille meidän kumppanuutemme, Jakobsson toteaa ja kertoo, että ainakin kansainvälinen asianajajaliitto Englannin ja Walesin The Bar Council sekä Yhdysvalloissa toimiva American Bar Association ovat tällaisissa hankkeissa mukana.
Minkä takia Asianajajaliitto ottaa kantaa tällaiseen poliittiseen asiaan?
– Tämä ei ole varsinaisesti poliittinen asia, vaan kysymys on perus- ja ihmisoikeuksista. Asianajajaliiton ydintehtävänä on huolehtia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta ja oikeusturvasta kaikille. En koe tässä olevan mitään ongelmaa vaan päinvastoin: tämä on muistutus siitä, että jokaisen henkilön tulee saada oikeudellisia palveluita ja asiansa käsiteltäväksi riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä.
Jos palataan logoon, onko Asianajajaliitolla vapaus muuttaa sitä haluamallaan tavalla ottamaan mahdollisesti kantaa johonkin toiseen asiaan?
– Asianajajaliitto voi vapaasti määritellä logonsa, ja oikeudenpuolustajan logo on ollut perinteikäs liiton toiminnassa. Logon muuttamista ei ole tässä yhteydessä erikseen pohdittu eikä havaittu erityisiä muutostarpeita. Värimaailma, joka siihen esimerkiksi Twitter-tilillä on laitettu, osoittaa sitoutumista Pride-kumppanuuteen ja meneillään olevaan Pride-kuukauteen.
Kuinka yhtenäinen liiton jäsenkunta on asian suhteen, vai jakaako tämä jäsenkenttää?
– Ainuttakaan negatiivista kommenttia asiaan liittyen en ole liiton jäsenistöltä kuullut. Voi olla, että on henkilöitä, jotka näkevät asian toisin. Näkisin tämän isompana perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä kuin kumppanuuskysymyksenä.
”Voiko seuraavaksi logoa muuttaa johonkin toiseen tarkoitukseen sopivaksi?”
Nimettömänä esiintyvä asianajaja kertoo omista ajatuksistaan Asianajajaliiton kannanottoon liittyen. Hän kertoo kummastelevansa, miksi jäsenistön näkemyksiä ei ole tiedusteltu. Myös liiton suhtautuminen Prideen liittyviin kritisoitaviin näkökohtiin kuten lapsen oikeus adoptiokysymyksissä ja ydinperheen suoja jäävät täysin avoimiksi.
– Ovatko nämä täysin sivuutettavia seikkoja? asianajaja kummastelee.
Asianajajaliitto on tässä eräänlainen kummajainen, sillä Pohjoismaissa muut vastaavat liitot eivät ole lähteneet mukaan sukupuoli-ideologisiin kannanottoihin. Liiton jäsenenä asianajaja myös ihmettelee, missä liiton ja sen jäsenten etu Pride-platinakumppanuudessa oikein piilee.
– Millä tavalla provokatiiviseen ja voimakkaasti politisoituneeseen tapahtumaan osallistuminen edistää asianajajien yhteenkuuluvuutta?
Logon muuttaminen Pride-väreihin herättää närää. Asianajaja ei ole samaa mieltä pääsihteeri Jakobssonin kanssa siitä, että liitto voi vapaasti muuttaa logoa.
– Mielestäni voidaan lähteä hyvin siitä, että muuttamiselle on löydyttävä sääntöperusta, koska vakiintuneesti on ajateltu logon olevan muuttumaton. Ei liitolla itsellään ole – ainakaan operatiivisena asiana – mitään eri vapautta lähteä muuttamaan logoa. Jos liiton pääsihteeri saa muuttaa logoa vapaasti, voiko seuraavaksi logoa muuttaa johonkin toiseen tarkoitukseen sopivaksi?