Välimeren rannalla sijaitseva Libanon oli ennen vuosien 1975-90 sisällissotaa Lähi-idän liike-elämän keskus. Sodan jälkeen alkanut hidas toipuminen katkesi talouskriisiin vuonna 2019. Tilanne pahenee edelleen ja työttömyys Libanonissa on kasvanut. Noin 80% asukkaista, eli useita miljoonia ihmisiä, elää köyhyysrajan alapuolella. Libanonin väkiluku on noin kuusi miljoonaa.
Vuonna 2019 alkaneen laman johdosta Libanonin pankit ovat asettaneet tiukan kontrollin talletuksille. Käytännössä tallettajat eivät saa säästöjään ulos pankista, ainakaan täysimääräisinä. Tallettajat usein haluavat rahansa muussa kuin Libanonin valuutassa, ja pankin antama vaihtokurssi on asiakkaalle epäedullinen, yleensä alle markkinakurssin.
Suuri osa väestöstä on joutunut pahoihin pulmiin, koska eivät pysty saamaan omia rahojaan pankista maksaakseen laskuja.
Viime aikoina Libanonissa on ollut useita tapauksia, joissa pankin asiakas on aseella tai muutoin väkivallalla uhaten vaatinut säästöjään pankista. Viranomaiset ovat painaneet tällaiset ”pankkiryöstöt” villaisella ja jättäneet tekijän ilman rangaistusta. Usein rahojaan ase kädessä vaatineelle on luvattu pieni summa rahaa, mutta aina lupausta ei ole täytetty.
Rahojaan väkivalloin vaatineista on tullut Libanonissa kansan sankareita. Tapausten määrä on lisääntynyt kiihtyvään tahtiin. Osasyynä on myös Libanonin punnan arvon romahdus.
Kaikki ase kädessä säästöjään nostavat eivät ole yksittäisiä, epätoivoisia tallettajia. Ainakin kahdessa tapauksessa tekijä on kuulunut ryhmään nimeltä ”Säästäjien hätähuuto”. Monissa tapauksissa pankin henkilökunta on otettu panttivangiksi. Toistaiseksi uhreilta on säästytty.
Maailmanpankin mukaan Libanonin talouskriisi on yksi kolmesta pahimmasta viimeisten 150 vuoden aikana. Libanonin poliitikot haluavat kansainvälisen yhteisön tulevan apuun ja pelastavan maan talouskurimukselta tukemalla Libanonia taloudellisesti, samaan tapaan kuin EU teki mm Kreikassa 2010-luvun alussa.
Lähde Al-Jazeera