Ammatillisen koulutuksen uudistus on lyhentänyt valmistumisaikoja. Yritysten ja koulujen välinen yhteistyö vaatii edelleen kehittämistä.
Ammatillista koulutusta uudistettiin perusteellisesti neljä vuotta sitten.
Opetuksen ja tutkintojen rakenne suunniteltiin uudelleen. Tuntiopetusta karsittiin ja työelämä nostettiin entistä tärkeämpään rooliin. Myös opinnoista tehtiin aiempaa yksilöllisempiä.
Amisreformi, joka oli yksi
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista, oli suurin ammatillisen koulutuksen uudistus kahteen vuosikymmeneen. Sen tavoitteena oli kouluttaa työelämän tarpeisiin ammattiosaajia aiempaa nopeammin ja joustavammin.
Nyt uudistuksen nostattama pöly on laskeutunut ja koulutusrutiinit alkavat selkiytyä. Uudistus on saavuttanut tavoitteensa, mutta tekemistä on vielä runsaasti.
Suurimmat muutokset olivat opintojen yksilöllistäminen ja tutkintojen osaamisperusteisuuden vahvistaminen.
Käytännössä opiskelija tekee itselleen opintosuunnitelman ja opintojen edetessä hän antaa näyttöä osaamisestaan. Näyttöjä arvioivat sekä opettajat että työelämän edustajat. Opintosuorituksiin vaaditaan myös työelämän edustajan hyväksyntä. Kun tutkintoon vaadittavat näytöt ovat kasassa, opiskelijalle myönnetään tutkintotodistus.
Uudessa mallissa näytöt annetaan työelämässä työtehtävissä ja oppilaitoksessa vain erityisestä syystä. Työharjoitteluun siirrytään heti opintojen alussa ja lisää opintoja suoritetaan työpaikalla.
Jos opiskelija saa esimerkiksi kesätyöpaikan alaltaan, hän voi tehdä oppisopimuksen työnantajansa kanssa.
Kesätöissä opiskelija osoittaa tutkintoon vaadittavan taidon, kuten esimerkiksi Mig-hitsauksen hallinnan. Syksyllä hän palaa kouluun ja tutkinto on edennyt hitsaustyönäytöllä.
Muutoksilla nopeutetaan ammattiin valmistumista
Muutoksilla pyrittiin nopeuttamaan valmistumista. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tilastojen perusteella tavoite näyttää toteutuneen.
Näin toteaa myös
Anna-Leena Kivipuro, Saskyn ammatillisen koulutuksen johtaja. Pirkanmaalla toimivassa Saskyssä on 14 oppilaitosta, joissa on yhteensä noin 7 400 opiskelijaa.
”Uudistuksen jälkeen meiltä valmistutaan aiempaa nopeammin tutkintoon tai sen osaan”, Kivipuro vahvistaa.
Entä jäävätkö esimerkiksi oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevat opiskelijat uuden mallin ulkopuolelle? Kivipuron mukaan eivät, sillä opinnot etenevät omaan tahtiin ja tutkintoon voi sisällyttää oppimisvalmiuksia lisääviä opintoja.
”Suunnitelma opintojen suorittamiseen tehdään vastuuopettajan kanssa. Tukea tarvitsevat saavat sitä”, hän painottaa.
Uudistuksen jälkeen tutkinnon suorittaneiden osaamista on seurattu vuosittain kyselytutkimuksella. "Amispalautteen" perusteella opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä uudistukseen.
Yli 80 prosenttia vastaajista on pitänyt opetuksen laatua korkeana kaikissa kolmessa tutkimuksessa. Myös työelämäopinnot ovat saaneet kiitosta.
”Pääsääntöisesti opiskelijat nauttivat siitä, että he pääsevät oikeisiin töihin”, Kivipuro sanoo.
Suuri osa tutkimuksista tehdään tällä hetkellä työelämässä. Siksi toimiva yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä on avainasemassa uudistuksen onnistumisen kannalta. Kivipuron mukaan Saskyn yhteistyö yritysten kanssa oli tiivistä jo ennen uudistusta.
Yhteistyötä kuitenkin kehitetään edelleen. Tänä vuonna opetusministeriö myönsi Saskylle lisärahoitusta työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Uudistuksen toimivuus jakaa mielipiteitä
Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, mutta opettajille uudistus on ollut haastava.
Amisreformi valmisteltiin poikkeuksellisen lyhyessä ajassa, vain kahdessa vuodessa. Samaan aikaan ammattikoulujen rahoitusta leikattiin 400 miljoonalla eurolla. Se oli lähes viidennes ammatillisen koulutuksen silloisesta kokonaisbudjetista.
Valtiontalouden tarkastusviraston seurantaraportin mukaan tämä aiheutti hallinnollista taakkaa ja kuormitti henkilöstöä.
Kivipuro myöntää opettajien kokeman ahdingon.
”Ammattiopetuksessa on siirrytty vuosityöaikaan ja Saskyssa se tehtiin heti ensimmäisessä aallossa. Myös henkilökohtaiset opintosuunnitelmat vaativat paljon kirjaamista. Tämän koetaan vievän aikaa pois opetukselta. Kyllä se on aiheuttanut harmitusta ja toivoisin, että vähemmälläkin kirjaamisella selvittäisiin”, hän jatkaa.
“Uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi tärkeää saada ammattikoulutuksen rahoitus kuntoon”, Kivipuro sanoo. Samalla hän toivoo oppilaitoksille työrauhaa.
”Valmistuin opettajaksi vuonna 1988 ja sen jälkeen on lähes kolmen vuoden välein tullut isoja uudistuksia. Välillä on vaikea pitää esimerkiksi työelämää ajan tasalla kaikista uudistuksista”, hän kertoo.
Vastuu opetuksesta oppilaitoksella
Yritysten ammatillisen koulutuksen uudistamisessa on havaittu sekä onnistumisia että ongelmia.
SAK teetti joulukuussa 2021 luottamushenkilöilleen kyselyn amisreformin vaikutuksista. Yleisin vastaajien mainitsema ongelma oli vastuunjaon epäselvyys. Tutkimuksen mukaan 44 prosentilla työpaikoista ei ollut selkeää käsitystä siitä, kuka vastaa harjoitteluun tulevien opiskelijoiden opetuksesta.
Lainsäädännöllisesti asia on selkeä. Vastuu opetuksesta on oppilaitoksella, ei työpaikalla.
”Ammattitutkinnot toimivat kuitenkin vähän eri tavalla. Joidenkin kanssa yhteistyö on todella hyvää ja joidenkin kanssa huonompaa. Opettajan läsnäolo tai oppilaan seuraaminen eivät ole tasalaatuisia”, sanoo henkilöstöohjaaja
Jukka Mandelin Kemppi Oy:stä.
Mandelin työskentelee tuotantopuolen työhönottajana hitsauslaitetehtaalla Lahdessa. Hän vastaa esimerkiksi työharjoitteluun tulevien opiskelijoiden työhaastatteluista.
Mandelinin mukaan Kemppi on ollut edelläkävijä Lahden seudun ammattikoulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tällä hetkellä yrityksessä on neljä opiskelijaa.
Useita entisiä harjoittelijoita on palkattu vakituisiksi työntekijöiksi.
”Kun löytyy harjoittelun aikana sopiva henkilö, niin hänestä kannattaa pitää kiinni”, Mandelin kertoo.
Kemppi työllistää Lahdessa yli 400 ihmistä ja on kokonsa vuoksi vakituinen harjoittelupaikka. SAK:n tutkimuksen mukaan yli sadan työntekijän yritykset ottavat harjoittelijoita enemmän kuin pienet työpajat. Eniten harjoittelijoita on yli 250 työntekijän työpaikoilla.
Pienyritykset kaipaavat myös koulujen tukea
Mandelinin mielestä koulujen pitäisi kuitenkin tukea pienyrityksiä paremmin.
Lahdessa yli 400 ihmistä työllistävä Kemppi on kokonsa puolesta tavanomainen paikka harjoittelun suorittamiselle. SAK:n tutkimuksen perusteella yli sata henkeä työllistävät yritykset ottavat pieniä pajoja enemmän harjoittelijoita. Yli 250 hengen työpaikoilla harjoittelijoita on kaikkein eniten.
Mandelinin mielestä koulujen pitäisi kuitenkin tukea pieniä yrityksiä nykyistä paremmin.
”Työssäoppimista pitää kehittää pienissä yrityksissä, sillä siellä on suurin osa tulevaisuuden työpaikoista”, Mandelin arvioi.
Mandelin pitää uudistuksessa oppi- ja koulutussopimuksien joustavuutta hyvänä asiana. Hän toivoisi kuitenkin pidempiä koulupäiviä opiskelijoille erityisesti opintojen alkuvaiheessa.
”Nykymallilla oppilaat viettävät koulussa alle 30 tuntia viikossa. Opintojen alkuun pitäisi saada enemmän toistoja, että harjoittelussa olisi paremmat valmiudet. Peruskoulun puolella pitää myös saada opinto-ohjaajille paremmat työelämävalmiudet”, Mandelin arvioi.
Hänen mukaansa vastuu peruskoulun opinto-ohjauksesta on koronan aikana korostunut entisestään. Yksi pitkään jatkuneen epidemian haittavaikutuksia on ollut yläkoulun tet-harjoittelun keskeytyminen.
Ammattikoulun työharjoittelu onkin monelle korona-ajan nuorelle ensimmäinen kerta työelämässä.
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus, Opetushallitus
