Suomen kannattaa edistää Naton jäsenenä myös pienempiä alueellisia puolustusyhteistyön muotoja eri liittolaisten kanssa, päätellään Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tiistaina julkaisemassa raportissa. Sen mukaan alueellinen yhteistyö ei tee Natosta heikompaa vaan pikemminkin vahvistaa puolustusliittoa, koska pienemmät yhteistyömuodot voivat paikata yksittäisten pienempien jäsenmaiden resurssipuutteita yhteisillä järjestelyillä.
Raportin tekemistä johtaneen tutkija Iro Särkän mukaan kahden-, kolmen- tai useamman välinen yhteistyö saattaa tehostaa liittokunnan sisäistä päätöksentekoa ja auttaa rakentamaan luottamusta kumppanien ja liittolaisten välillä.
– Pienemmät muodot voivat lisätä koko liittokunnan valmiutta ja suorituskykyä sen alueellisten suunnitelmien toimeenpanossa, Särkkä sanoo raporttia koskevassa tiedotteessa.
Tuoreen Nato-jäsenen Suomen kannalta alueelliset yhteistyöjärjestelyt voivat Särkän mukaan edistää maan integroitumista Natoon.
Raportin julkistustilaisuudessa tiistaina puhunut kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) kertoi allekirjoittavansa havainnon, jonka mukaan puolustusyhteistyön merkitys ei poistu Suomen Nato-jäsenyyden myötä.
– Jos tulee tilanne, jossa kriisi on (Naton peruskirjan yhteisen puolustusvelvoitteen) artikla viiden kynnyksen alapuolella tai jos artikla viiden aktivointi nopeassa tilanteessa alkaa kestää, niin on erittäin hyvä, että täällä Pohjolassa ollaan yhdessä valmiina, Lindberg sanoi.
– On hyvä että alueellinen yhteistyö jatkuu, enkä näe sitä oikein toteutettuna millään lailla eriseuraisena (Natossa), hän jatkoi.
Kirjava joukko sopimuksia
Upin raportissa tarkastellaan sitä, miten Britannia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Viro suhtautuvat puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa. Lisäksi selvitetään, mitä yhteisiä intressejä Suomella on muiden maiden kanssa, ja yksilöidään osa-alueita, joilla yhteistyötä voitaisiin syventää.
Tutkijoiden mukaan Suomella on samankaltainen pohjoinen toimintaympäristö kuin Ruotsilla ja Norjalla ja toisaalta jaettu yhteinen huoli Itämeren alueen turvallisuudesta Viron, Ruotsin ja Saksan kanssa.
Suomen, Ruotsin ja Norjan kolmenvälistä yhteistyötä voitaisiinkin tutkimuksen mukaan syventää erityisesti ilmapuolustuksessa ja pohjoisimpien alueiden puolustamisessa. Lisäksi Suomi voisi myös tehostaa Itämeren valtioiden kanssa tehtävää yhteistyötä meriturvallisuuden lisäksi kyber- ja avaruusympäristöissä.
Lindberg muisteli puheenvuorossaan erilaisia ja hieman erinimisiä puolustusyhteistyösopimuksia solmitun 2010-luvun jälkipuoliskon toisessa aallossa sellaista vauhtia, että hän oli laittanut Puolustusvoimain komentajana erityisavustajansa selvittämään, mistä kokonaisuudessa on kyse ”kun en sitä oikein itsekään kyennyt hahmottamaan”.
– Puolustushallinnon puolelta tämä ei vaikuttanut kovin tavoitteelliselta, koordinoidulta ja suunnitellulta prosessilta. Eikä ainakaan minulta tullut kukaan näiden sopimusten allekirjoittamisen jälkeen kysymään, että mitä te nyt aiotte tehdä, Lindberg kertoi.
DCA-sopimus eri maata
Yksikön johtaja Otto Saxén puolustusministeriöstä totesi, että puolustushallinnon kannalta yhteistyöhön pyrkimisessä oli mahdollisesta sekavuuden vaikutelmasta huolimatta johdonmukaisuutta: yhteistyötoiminnassa painotettiin niitä maita, jotka olisivat kriisitilanteessa sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen puolustuksen kannalta merkittäviä toimijoita.
Saxénin mukaan yhteistyökuvioiden verkosto osoittikin arvonsa, kun Suomi jäi odottamaan Naton jäseneksi pääsyä Venäjän hyökättyä laajamittaisesti Ukrainaan.
– Juuri ne maat, joiden kanssa yhteistyötä oli tiivistetty myös kriisitilanteita silmällä pitäen, osoittivat nopeasti tukeaan Suomelle niin poliittisella kuin sotilaallisella tasolla, Saxén muistutti.
Lindbergin mukaan eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus (DCA) Yhdysvaltain kanssa eroaa selvästi Suomen solmimista aiemmista sopimuksista, koska DCA-sopimus on myös oikeudellisesti sitova.
STT
Jokainen olkoon mitä mieltä haluaa.
Mutta Suomen positiossa ei vallan antamisesta USA:lle ole kuin haittaa.
Ihan uskomatonta että meidän poliitikot vaihtoi neuvostoliiton yhdysvaltoinin.
Ei ole kuin yksi asia miksi haluaisin että Trump nousisi rapakon presidentiksi ja tekisi sen minkä lupasi, eli erottaisi usan natosta. Sen jälkeen nato olisi ainakin terveemmällä pohjalla.
Samaa mieltä olen, nyt Bidenin kaudella ei edes tiedetä kuka todellisuudessa Yhdysvaltoja johtaa.
xxxx
xxx
Ei Trump ole koskaan luvannut viedä USA:aa pois Natosta. Hän on kyllä värikkäilläkin ilmaisuilla kehottanut jäsenmaita laittamaan sovitut 2 prosenttia BKT:sta puolustukseen, koska niin monet ovat laittaneet paljon vähemmän. Nyt kyllä ovat useimmat innostuneet lisäämään puolustusmäärärahojaan reippaasti.
Mikä ihme tämän vie odotushuoneeseen?
Ei Trump ole myöskään viemässä USA:ta pois natosta, mutta sen sijaan Trump on eriskummallinen yhdysvaltalainen, kun haluaa ympärimaailmaa mielummin rauhaa kuin sotaa.
Trumpin mielestä pitää ensisijaisesti kehittää omaa maata. Katsotaan, jos ja kun hänestä tulee uudestaan presidentti, mitä hän sitten tekee.
Pitää muistaa, että jos USA heikentää itseään muualla maailmassa, kyttää erityisesti Kiina asemaa vaikuttaa maailmaan. Kiinan voimistuessa se halu alkaa näkyä myös sotilaallisena läsnäolona ja toimijana. Venäjäkin joo, mutta koska Venäjä on aika mitätön tekijä, ei sillä ole voimavaroja maailman hallintaan kovin paljon. Tosin Venäjällä on NL:n perintönä paljon kieroja tapoja vaikuttaa kansoihin. Aina löytyy diktaattoreita kaveriksi.
Trump ei ole koskaan luvannut viedä USA:aa pois Natosta.
Hyvimpä taas olet kartalla. Ei olisi pitänyt kyllä edes vastata kun ei kiinnosta lukea asioita missä on täysi tieto, vastaan tuonkaltainen joka väittää ihan muuta.
Oikeaa tietoa levittivät aikoinaan ahkerasti myös erittäin kiihkeät stalinistit ja taistolaiset. Olivat myös hyvin vihaisia, jos joku ei heidän oikeaa tietoaan hyväksynyt totena. On ihan itse nähty ja koettu tuo, joten ei enää sen kaltaiset tunnu kuin huvittavilta.
Et tainnut tietää, että Trump laittoi presidenttikautenaan Natoon ja sen kehittämiseen enemmän voimavaroja kuin edelliset presidentit.
Lue googlesta, ei vaadi paljoa. Sieltä kyllä löydät nopeasti, ihan virallisilta uutissivuilta. Minulle on ihan turha uittaa jotin putinismia, sillä minä olen auttanut Ukrainaa jo lähes 2 vuotta putkeen. Jos en pidä usasta ei tee minusta jotain ryssien nuolijaa. Ai en tiedä että laitto rahoja Naton kehittämiseen, oliko siitä edes kysekkään? Kyllä on tuo tiedossa, ihan tiedoksesi. Tuo ei liity tähän ja Trump vaihtelee mieltään enemmän kun seniili muistisairas.
Ei Biden eikä Trump oikeasti kuuluisi Usan presidentiksi. Tilanne tuolla on sama kun Suomessa, ei ole vaihtoehtoa.
Ei kannata nolata jatkossa itteäsi, lue enemmän uutisia.
Eli pienet talkoot liittoutumisen lisäksi, herää kysymys siitä, mikä on Naton tavoite ja kuinka kaukana tai lähellä Nato on Yhdysvaltoja, niin tavoitteissa kuin periaatteellisessa agendassa.
Eli päästäänkö tällä sidoksella mukaan Yhdysvaltain sotiin joko välillisesti tai suoraan.
Niin ja ennen kuin joku toinen kommentoija nimittää minut putinistiksi ja ryssän kätyriksi, kerron olevani riippumaton havainnoitsija.
En väitä sinusta mitään, mutta todella monet hyvin venäjämieliset sanovat olevansa riippumattomia tai puolueettomia. He tosin julistavat sanomaa, joka on peräisin RT:stä tai putkosuutimista.
No tämä oli kyllä todellinen poliitikon lausuma, asia tuli sanottua, mutta sitä ei millään saa siitä pitävästi osoitettua.
Toki olet oikeassa, mutta sama ilmiö toimii myös toisinpäin, eli itä- ja länsitrollit ottavat oppia toisiltaan.
Vaan eipä tilanteessa auta muu kuin pitää omat aivot käyttössä ja välttää kritiikitön jonkun osapuolen fanittaminen.