Akkutehdas tuo satoja kiinalaisia töihin Suomeen: “Suomalaisilta puuttuu osaamista”, väittää yhtiö

Akkutehtaan rakentaminen on muuttunut kansainväliseksi operaatioksi, jossa suomalaiset työntekijät jäävät taka-alalle. Liitto vaatii oikeudenmukaisia työehtoja kaikille.

Kotkan Keltakalliolle nouseva akkumateriaalitehdas on muuttunut hiljalleen suomalaisen teollisuuden näyteikkunasta ilmiöksi, joka herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Rakennustyömaan porttien läpi virtaa nyt satoja kiinalaisia työntekijöitä – ja määrä kasvaa edelleen. Samaan aikaan suomalaiset asentajat katsovat vierestä, kun työpaikat lipuvat käsistä kuin itsestäänselvyytenä.

Tehtaan rakennuttaja, kiinalais-suomalainen Easpring Finland, vakuuttaa, ettei suomalaisilta puutu tahtoa, vaan “osaamista”. Yhtiön mukaan "katodimateriaalitehtaan rakentaminen on niin erikoistunutta, ettei Suomesta löydy riittävästi tekijöitä". Perustelu kuulostaa tutulta: aina kun ulkomainen työvoima tuodaan sisään, syyksi ilmoitetaan “osaajapula”.

Teollisuuden oma käytäntö – vai kätevä selitys?

Easpringin kaupallinen johto vertaa tilannetta paperikoneisiin: kun suomalainen kone viedään ulkomaille, mukana kulkee myös suomalainen asennusporukka. Sama logiikka toimii nyt toiseen suuntaan – mutta suomalaisille tämä tarkoittaa, että työmaat täyttyvät ulkomaisista asentajista, joiden työehdoista ja valvonnasta tavallinen kansalainen ei tiedä juuri mitään.

Yhtiö painottaa, että laiteasennukset ovat kriittinen vaihe ja että laitetoimittajat haluavat omat asentajansa paikalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalaiset työntekijät jäävät katsomaan sivusta, kun heidän kotimaahansa rakennetaan tehdas, jonka työpaikat menevät ulkomaalaisille.

Lähi-idän kriisi, Afrikan kiertoreitit ja kiireen logiikka

Laitteiden toimitukset ovat viivästyneet kansainvälisen tilanteen vuoksi, ja Easpring on päättänyt siirtyä kolmivuorotyöhön. Kun vuoroja lisätään, tarvitaan lisää työvoimaa – ja jälleen kerran ratkaisu löytyy Kiinasta.

Yhtiön mukaan viivästys olisi vain “muutamia viikkoja”, mutta akkumateriaalin kysyntä on niin kovaa, että tuotanto halutaan käyntiin hinnalla millä hyvänsä. Hinta vain sattuu olemaan suomalaisen työvoiman syrjäyttäminen.

Ammattiliitto hyväksyy ulkomaiset työntekijät – mutta muistuttaa pelisäännöistä

Teollisuusliitto ei nouse barrikadeille kiinalaisten tulosta, mutta korostaa, että kaikkien on toimittava suomalaisin työehdoin. Liiton mukaan työvoiman liikkuvuus on teollisuudessa arkipäivää, mutta oikeudenmukaisuus ei saa jäädä jalkoihin.

Liiton edustajat huomauttavat, että myös suomalaiset asentajat matkustavat ulkomaille laitteiden mukana.

Osaaminen jää Suomeen – mutta työpaikat eivät?

Easpring vakuuttaa, että tehdas tuo osaamista Suomeen ja että paikalliset oppivat laitoksen käytön. Mutta kun itse rakentaminen tehdään ulkomaisin voimin, suomalaiset saavat lähinnä seurata vierestä.

Yhtiö ei usko, että Suomeen rakennetaan toista vastaavaa tehdasta lähivuosina. Siksi tämä projekti olisi ollut ainutlaatuinen mahdollisuus suomalaisille asentajille – mahdollisuus, joka nyt valuu käsistä.

Työmaalla jopa tuhat työntekijää – mutta vain murto-osa ulkomaisia?

Easpring kertoo, että työmaalla työskentelee päivittäin 700–1000 ihmistä, joista noin 80 prosenttia on suomalaisia. Silti kiinalaisten määrä kasvaa jatkuvasti, ja heitä majoitetaan lähialueen hotelleihin.

Kun Yle yritti tavoittaa kiinalaisia työntekijöitä, he eivät halunneet kommentoida. Salamyhkäisyys ei ainakaan lisää luottamusta.

Valtio mukana omistajana – mutta kuka valvoo?

Easpring Finland on kiinalaisen Beijing Easpringin ja Suomen valtion omistaman Suomen Malmijalostuksen yhteisyritys. Kun valtio on mukana, voisi kuvitella, että suomalaisen työn asema olisi turvattu. Mutta todellisuus näyttää toisenlaiselta.

Tehtaan kaupallisen tuotannon on määrä alkaa vuonna 2027. Sitä ennen suomalaiset ehtivät vielä kysyä: rakennetaanko Suomeen nyt teollisuutta – vai kiinalaista työvoimareserviä?