Eteläafrikkalaisen kaupungin rappeutuminen viittaa siihen, että toukokuun vaaleissa ANC:n valta-asema saattaa päättyä.
Päällisin puolin Johannesburgilla ei näytä menevän hyvin.
Tiet ovat täynnä kuoppia. Rikkinäisiä liikennevaloja ei ole korjattu kuukausiin. Mätäneviä jätteitä ja roskaa kaduilla. Mutta sisäisesti tarkasteltuna Etelä-Afrikan suurimman kaupungin ja maanosan rikkaimman ja teollistuneimman kaupungin ongelmat ovat vieläkin pahempia.
Jo’burgin asukkaiden elämä on huonontunut dramaattisesti, kun hanat kuivuvat säännöllisesti ja sähköt katkeavat päivittäin neljäksi tunniksi, mikä tunnetaan paikallisesti nimellä ”load shedding”.
Eteläisen esikaupungin Forest Hillsin rappio on tästä hyvä esimerkki. Aiemmin köyhien valkoihoisten asuttama alue on viime vuosikymmeninä muuttunut monimuotoisemmaksi, kun mustat ovat pyrkineet muuttamaan kaupunkiin pois apartheid-aikakauden slummeista.
”Vaikka täällä ei koskaan ollutkaan varakkaita valkoisia, asiat ainakin toimivat [täällä]”, Stuart Marais, pitkäaikainen asukas ja paikallinen kaupunginvaltuutettu, kertoi The Telegraph -lehdelle.
”Liikennemerkkejä vandalisoidaan säännöllisesti, eikä niitä korjata alle 6-8 kuukauden kuluessa. Ruoho kasvaa teillämme, joita ei ole korjattu vuosikymmeniin”, 63-vuotias Marais sanoi.
”Rikkinäisiä autoja lojuu ympäriinsä, ja monet asukkaat heittävät jätteensä kaduille, missä ne mätänevät.” Hän sanoi, että yöllä oli ”aivan liian vaarallista” liikkua alueella.
”Johannesburgin tämän kaupunginosan rappeutuminen on massiivista.”
Marais sanoo, että syyllinen on kunnassa, jossa Afrikan kansalliskongressilla (ANC) on eniten paikkoja. Hän sanoi, että hänen puolueensa, ANC:n pääoppositiota edustavan Demokraattisen Allianssin kannatus on ”ehdottomasti kasvanut Johannesburgissa” viimeisten, vuonna 2019 pidettyjen kansallisten vaalien jälkeen, minkä hän katsoi ainakin osittain johtuvan kaupungin surkeasta tilasta.
Yhdessä pitkään jatkuneesta korruptiosta, köyhyydestä ja työttömyydestä johtuvan vihan kanssa tällaisilla ANC:hen kohdistuvilla epäkohdilla tulee olemaan seisminen vaikutus maan poliittiseen maisemaan, kun maa menee jälleen vaaleihin 29. toukokuuta.
Tutkimusten mukaan ANC menettää enemmistönsä ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun edesmennyt Nelson Mandela toi sen valtaan vuonna 1994 apartheidin romahdettua.
Jos näin tapahtuu, se on suuri käännekohta Etelä-Afrikalle.
Vaikka ANC pysyisi edelleen parlamentin suurimpana puolueena, se olisi erittäin symbolinen muutos, joka kertoo turhautumisesta puolueeseen, jonka ”piti nostaa Etelä-Afrikan musta enemmistö pois köyhyydestä”.
Johannesburgin lähes kuuden miljoonan asukkaan ahdinko osoittaa, miten täydellisesti he ovat epäonnistuneet. Kaupunki on Etelä-Afrikan talouden moottori, jossa on luksusliikkeitä, maailmanluokan urheiluareenoita, kansainvälinen lentokenttä ja ensiluokkaisia sairaaloita. Vuonna 2000 sitä kuvailtiin ”maailmanluokan afrikkalaiseksi kaupungiksi”. Silti apartheidin perintö on yhä olemassa. Mutta nykyinen väestökehityspolitiikka rappeuttaa koko kaupungin insfrastruktuurin.
Laittomat maahanmuuttajat tuovat lisää ongelmia
Sowetossa, Etelä-Afrikan suurimmalla mustien asuinalueella on tehty työtä, mutta Johannesburgin itäosassa sijaitsevat pääasiassa mustien asuttamat alueet ovat edelleen lähes laiminlyötyjä.
Kaupunginosien ulkopuolella, ”vanhan” Johannesburgin keskustaan on syntynyt räjähdysmäisesti epävirallisia majoituspaikkoja, joissa laittomat maahanmuuttajat asuvat ahtaissa ja likaisissa oloissa ilman juoksevaa vettä tai virallista sähköä. Osista kaupunkia on tullut kiellettyjä alueita, ja kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat yleisiä. Viime vuonna tulipalo syttyi vallatussa rakennuksessa, ja ainakin 77 ihmistä sai surmansa.
Jopa tavallisissa keskiluokkaisissa kaupunginosissa julkiset alueet ovat rähjäisiä, jalkakäytävät sortuvat ja joistakin sadevesiviemäreistä kasvaa puita.
”Olemme huolissamme siitä, että asukkaiden viha ja turhautuneisuus johtaa väkivaltaisiin mielenosoituksiin, ellei nyt tehdä jotain”, sanoi Johannesburgin kriisiyhdistyksen puheenjohtaja Neeshan Balton.
Kriisiyhdistys perustettiin viime vuonna korjaamaan joitakin kaupungin ongelmia. Se koostuu paikallisista asukkaista, kuten infrastruktuurin asiantuntijoista ja yritysten omistajista, jotka sanovat tilanteen olevan niin epätoivoinen, että he tarjoavat palveluitaan ilmaiseksi.
”Kirjoitimme viime vuonna presidentti Cyril Ramaphosalle ja kerroimme hänelle, että asukkaat, työntekijät ja yritykset joutuvat kohtaamaan kuoppaisia katuja, vuotavia vesiputkia, ylitsevuotavia viemäreitä, huonosti toimivia liikennevaloja ja rikollisuutta”, hän sanoi.
”Kerroimme hänelle myös, että päivittäiset sähkökatkot jättivät yritykset tuntikausiksi toimettomiksi, häiritsivät jokapäiväistä elämää ja pakottivat asukkaat turvautumaan kekseliäisyyteen selviytyäkseen kaaoksesta. Tämä jatkuu edelleen, mikään ei ole muuttunut.”
Balton sanoi kuitenkin, että Afrikan rikkainta kaupunkia koettelee valtava investointivaje, joka pahentaa työttömyyttä ja tekee kaduista vaarallisia.
”Kaupungin toimintahäiriöt juontavat juurensa kuntien epävakaisiin poliittisiin koalitioihin ja laiminlyötyyn kunnossapitoon.”
Ramaphosa ei ole vielä vastannut järjestön kirjeeseen, hän sanoi, ”mutta me jatkamme eteenpäin ja saamme aikaan muutoksia ainakin joillakin kaupungin alueilla”.
Johannesburgin ongelmien laajuus on viime aikoina tullut esiin vesipulassa, joka koskettaa sekä rikkaita että köyhiä kaupunginosia.
Raporttien mukaan päivittäin vähintään neljännes Johannesburgin vesimäärästä katoaa vuotojen vuoksi. Runsaslukuisessa kaupungissa on yli 7 000 kilometriä maanalaisia vesiputkia, joista osa on yli 70 vuotta vanhoja, ja suurin osa on uusittava. Vain kolmasosa putkien vuotuisesta vaihtotavoitteesta saavutetaan. Kun otetaan huomioon vesivarkaudet ja jokaiselle kotitaloudelle kuukausittain ilmaiseksi myönnettävä 6 000 litran vesimäärä, vain noin puolet kaupungin vesihuollosta maksetaan.
Tunnettu ympäristöaktivisti Ferrial Adam sanoi tämän tarkoittavan sitä, että infrastruktuurin ylläpitoon käytettävissä olevista varoista on valtava pula.
”Yli puolet budjetista menee urakoitsijoille ja toinen kolmannes henkilöstölle, ja vain vähän varsinaiseen kunnossapitoon, ja osaa siitä on hoidettu väärin. Emme tehneet riittävää kunnossapitoa viimeisen 10 vuoden aikana, ja nyt kaikki on hajoamassa.”
Eikä sekään ole salaisuus, että korruptio rehottaa ja voi hyvin tässä maassa.
Lähde: Telegraph